Minusta

Päivitetty viimeksi 23.8.2020

Hei,

olen Anne M, keski-ikäinen hetero cis-nainen, joka elää parisuhteessa ja jolla on kaksi teini-ikäistä lasta. Kun esikoiseni täytti 15 vuotta, hän kertoi minulle, että kokee olevansa poika, vaikka tyttönä häntä oli aina siihen saakka pidetty. Kirjoitan tästä tarkemmin ensimmäisessä blogitekstissäni "Äitiyden uusi vaihe". Tuen ja autan lastani parhaani mukaan.

Kirjoitan tätä blogia transnuoren äitinä. Kirjoittaminen oli aluksi tietynlaista terapiaa itselleni, ja tarkoitettu auttamaan muita samassa tilanteessa olevia vanhempia. Myöhemmin kirjoittamisen motivaatioksi on muodostunut lisäksi oikean tiedon välittäminen.

Blogiini ovat nimittäin löytäneet myös ns. sukupuolikriittiset henkilöt, jotka välillä ahkerastikin kommentoivat ja kyseenalaistavat kirjoituksiani. Loukkaavia kommentteja olen poistanut, ja sen jälkeen kun otin käyttöön esitarkastuksen, jättänyt myös julkaisematta. Asialliset kriittiset kommentit (tai siihen pyrkivät) julkaisen ja pyrin niihin vastaamaan jaksamiseni rajoissa. Minulla kuitenkin riittää jaksamista, toisin kuin monella sukupuolivähemmistöön kuuluvalla.

Transasiat ovat niin sanotusti pinnalla, kun translakia ollaan uudistamassa ja media julkaisee paljon aiheeseen liittyviä artikkeleita, ohjelmia, videoita ja podcasteja. Seuraan näitä julkaisuja sekä joitakin blogeja ja youtube-kanavia sekä niissä käytävää keskustelua.

Tässä blogissa kirjoitan sekä henkilökohtaisesta matkastamme (lähinnä omasta näkökulmastani, vähemmän nuoren näkökulmasta) että ilmiöistä ja asioista, joista julkisuudessa ja somekanavilla keskustellaan. Olen seurannut transkeskusteluja vasta vuoden 2018 keväästä, joten en väitä tietäväni ja osaavani kaikkea, mutta olen kiinnostunut tietämään ja oppimaan.

Olen kirjoittanut kokemuksistani myös blogin ulkopuolella:

Kehrääjässä julkaistu teksti

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen blogissa julkaistu teksti

 

(23.8.2020: Nyt kun blogi on ollut olemassa jo jonkin aikaa, huomaan varhaisemmissa kirjoituksissani ja kommenteissani sellaista sävyä ja asennetta, joka ei ole enää minua ja josta en ole kovin ylpeä. Olen poistanut pari ongelmallisinta tekstiä, mutta jäljellä on vielä niitäkin, joissa keskeneräisyyteni näkyy, ja saakin näkyä.)

----------

Millainen henkilö minä olen?

Eräässä blogissa nimimerkitön "Unknown" kuvaili minua "nykyajan punavihervasemmistokuplan ulkopuolella elinkelvottomaksi ulisijaksi", ja se oli minusta niin riemastuttava ja osuva kuvaus, että kopioin sen joksikin aikaa blogini otsikkobanneriin. Kyllä, myönnän olevani poliittisesti vasemmalle kallellaan ja kovin punavihreä. Haluan olla mahdollisimman kaukana sinisestä oikeistosta. Miksi? Minulle tärkeimpiä arvoja ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, siksi. Nykyään tuntuu olevan niin, että mitä enemmän on poliittisesti oikealla, sitä enemmän kannattaa eriarvoisuutta ja oma-napa-ensin-ajattelua. Ja kyllä, ihan varmasti "ulisen", eli puolustan näkemyksiäni ja puhun tasa-arvon puolesta. Kuplan ulkopuolella elinkelvoton? Mielenterveyteni olisi ainakin mennyttä.

Muita kuvauksia minusta roskapostin puolelta: "tyhmä ja hullu", "Putouksen sketsihahmo", "täysin kammottava ja päästään sairas pedofiiliämmä", "käsittämättömän omahyväinen ja ylimielinen paskareikä". Melko reipasta tekstiä, vai mitä? Minulla ei ole ollut eikä ole mitään mielenterveyden diagnooseja. Olen käynyt Mensan testissä ja sen mukaan olen älykkäämpi kuin 99,6% ihmisistä. En osaa näytellä. En kiihotu seksuaalisesti lapsista (puolisoni on minua 10 vuotta vanhempi). Omahyväiseksi ja ylimieliseksi minua ei kukaan ole koskaan sanonut päin naamaa. Päinvastoin minua kuvataan yleensä kiltiksi, ymmärtäväiseksi ja hyväksi kuuntelijaksi.

Jos blogin kommentoija kirjoittaa tai antaa ymmärtää, että transsukupuolisuus on fetissi tai mielenhäiriö, tai vaahtoaa blogikirjoituksen aiheen sivusta omaa ideologiaansa, en rupea häntä kiltisti ymmärtämään ja kuuntelemaan. Jos tästä johtuen saan syytöksen omahyväisyydestä, en jää itseäni syyttelemään.

Nykyään otsikkobannerissani on lainaus Transhallan blogista: "Hyvään tieteeseen ja kriittiseen lähdelukutaitoon perustuvan tiedonhaun mustalla vyöllä varustettu äiti". Mahtavasti sanottu, kiitos Anshalla!

Tervetuloa mukaan, jos vielä tämän luettuasi uskallat!

----------

Kokemuskouluttaja ja vertaiskeskustelija

Toimin Setan ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen vapaaehtoisena. Olen suorittanut kokemuskouluttajakoulutuksen sekä vertaiskeskustelijakoulutuksen. Minut voi siis tilata puhumaan kokemuksistani esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tai ammattilaisille, tai vertaiskeskusteluun. Nämä palvelut koordinoidaan Setasta ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksesta käsin, joten kannattaa olla sinne yhteydessä, tai minultakin voi kysyä blogin sähköpostin kautta lisätietoja. 

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen vertaiskeskustelupalvelu 

Setan asiantuntija- ja koulutuspalvelut 

 

<3 Anne M