tiistai 12. syyskuuta 2023

Transyhteisön sisäiset ristiriidat

Kyselin edellisessä kirjoituksessani aihe-ehdotuksia blogiini. Blogisti Tulenhenki ehdotti seuraavaa:

"Kysyit aihe-ehdotuksia blogiin. Oon miettinyt, mitä trans-allyt miettivät transyhteisön sisäisistä ristiriidoista esim. mitä minä, Yönsupi tai Blaire White ajatellaan vs. Trans ry/Seta. Esim miksi osa transeista haluaa transsexual/transgender-jaottelun? Eli siis millaisia ajatuksia transien liittolaisella herättää se, että transihmiset ylipäätään voivat olla merkittävästi eri mieltä siitä miten transoikeuksia pitäisi edistää. Lisään vielä sen, että vaikka en odota sinun olevan samaa mieltä minun tai kenenkään muun transaktivismia kritisoivan transhenkilön kanssa, niin silti toivon vastauksen olevan joku muu kuin "sisäistetty transfobia"."

Aihe ei kiinnosta itseäni oikeastaan ollenkaan, mutta koetan hahmottaa tässä, mitä itse ajattelen. Muiden trans-liittolaisten puolesta en voi puhua.

Ei ole mielestäni mitenkään tavatonta, että tällaisia ristiriitoja jonkin yhteisöksi miellettävän sisällä ilmenee. Hakematta tulee mieleen esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat itse maahanmuuttajia tai maahanmuuttajien läheisiä, mutta suhtautuvat kriittisesti maahanmuuttoon tai ovat rasisteja. 

Minulla on sellainen käsitys, että ainakin isot yhdistykset, kuten Seta ry, pyrkivät parantamaan sukupuolivähemmistöjen asemaa huomioiden mahdollisimman laajan kirjon ihmisiä. Heidän toimintaansa ohjaa hyväksyvä ja tukeva asenne. He eivät aseta vähemmistöön kuuluvia ihmisiä keskenään eriarvoiseen asemaan. Kukaan ei ole "vähemmän trans" kuin joku toinen. Heille ihmisen oma käsitys sukupuoli-identiteetistään on määrittävä tekijä.

Tulenhenki ja muut hänen mainitsemansa henkilöt puolestaan tekevät eroja sukupuolivähemmistön sisällä. He esimerkiksi määrittelevät transihmisyyden hoitojen kautta, tai kuten Tulenhenki kirjoitti, erottavat käsitteet transsexual/transgender. Ymmärrän tämän näkemyksen oikein hyvin ja itsekin mielellään määrittelisin samalla tavalla, koska se on selkeää. Selkeys on yleensä hyväksi, kun tavoitteena on saavuttaa laajemman ihmisjoukon hyväksyntää ja ymmärrystä. Ymmärrän tämän näkemyksen myös siitä näkökulmasta, mitä he itse ovat kertoneet: he pelkäävät "liian pitkälle menevän transaktivismin" pilaavan transihmisten maineen. Esimerkiksi siten, että cisihmiset tekeytyvät transihmisiksi ja perseilevät menemään. He pelkäävät vaivalla saavutettujen oikeuksiensa puolesta. 

Kaikki itsensä transihmisiksi määrittelevät eivät kuitenkaan voi saada haluamiaan hoitoja. Syyt voivat olla esimerkiksi lääketieteellisiä, taloudellisia tai sosiaalisia. On mielestäni kuitenkin selvää, että näiden ihmisten hyvinvoinnille on hyväksi, että heidät silti nähdään ja tunnustetaan omaksi kokemassaan sukupuolessa. Esimerkiksi sukupuolen juridinen korjaaminen voi auttaa heitä tuntemaan olonsa nähdyksi ja tunnustetuksi yhteiskunnassa. Juridisen sukupuolen ja ulkonäön välinen mahdollinen ristiriita ja sen seuraukset jäävät näiden ihmisten itsensä punnittaviksi - ovatko ne sellaisia, joiden kanssa voi elää, ja mikä vaihtoehto on itselle paras.

Mitä tulee sisäistettyyn transfobiaan, olen sitä mieltä, että joillakin Tulenhengen mainitsemilla henkilöillä ja muilla heidän kaltaisillaan saattaa sitä olla, mutta ei välttämättä. Sisäistetty transfobia näkyisi heissä siten, että he mielestään "ansaitsevat" eriarvoisen asemansa, koska eivät ole cissukupuolisia. Tai että heidän on nöyrryttävä cissukupuolisten asettamiin sääntöihin tullakseen hyväksytyksi, koska ovat transihmisinä vähemmistöä. 

Olen itse sitä mieltä, että kukaan ei ole aidosti tasa-arvoinen, ennen kuin kaikki ovat tasa-arvoisia. Cisihmisillä ei ole mitään oikeutta asettaa transihmisille sääntöjä, joihin heidän on taivuttava tullakseen hyväksytyiksi. Tiedostan olevani käsityksessäni naiivi, koska maailma ei tule koskaan olemaan täysin tasa-arvoinen. Siitä huolimatta haluan edistää aitoa tasa-arvoa, koska se on enemmän oikein, kuin olla tekemättä mitään, tai tehdä vain jonkun pienen vähemmistöosan puolesta muille haitallisia sääntöjä ja rajoituksia asettaen. En myöskään näe cisihmisten perseilyä yhtä suurena uhkana transihmisten maineelle kuin Tulenhenki ja muut hänen kaltaisensa. 

Suurin uhka transihmisten oikeuksien toteutumiselle on mis- ja disinformaatio, joka leviää sekä hallitusti että hallitsemattomasti, ja joka voi johtaa jo saavutettujen oikeuksien perumiseen ja rajoittamiseen. Tästä on jo lukuisia esimerkkejä maailmalta. Transaktivismiin rajoittavasti suhtautuvia transihmisiä käytetään usein hyödyllisinä agentteina tällaisessa väärän ja vääristelevän tiedon levittämisessä.

En ole kuitenkaan sitä mieltä, että Tulenhengen ym. pitäisi toimia jotenkin toisin. Minulla ei ole ambitioita asettaa heille sääntöjä tai rajoitteita. Heidän näkemyksiään saa kuitenkin mielestäni kritisoida ja haastaa, aivan kuten kaikkien muidenkin. Tervetuloa haastamaan ja kritisoimaan (minua tai muita) vaikka tämän kirjoituksen kommentteihin, kunhan olette asiallisia ja perustelette.

-----

(Mainittakoon nyt tässä ennaltaehkäisevästi siltä varalta, että joku tulee länkyttämään pedofiilien oikeuksien puolustamisesta: mielestäni pedofiileille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin muillekin. Pedofiiliset teot ovat tuomittavia, koska ne vahingoittavat lapsia ja nuoria. Pedofiiliset teot ovat itsestäänselvästi rangaistavia. Pedofilia ei ole sellainen seksuaalinen suuntautuneisuus tai vähemmistöryhmä, jonka oikeuksia toteuttaa itseään seksuaalisesti tulisi edistää. Pätee muihinkin sellaisiin suuntauksiin ja tekoihin, jotka vahingoittavat muita ihmisiä ilman heidän suostumustaan.)

15 kommenttia:

  1. "transyhteisön sisäisistä ristiriidoista"

    Transihmisen näkökulma: Varmasti ne johtuvat ihan samoista tekijöistä kuin "cisyhteisön sisäiset ristiriidat" transasioissa. Se, että on itse transihminen, ei tietenkään sinänsä anna millekään argumentille yhtään sen suurempaa painoarvoa. (Muistuu mieleen kun avioliittolakikeskustelun aikana jotkut lain vastustajat muistuttivat, että kaikki homotkaan ei kannata lakia. Ei niin, entä sitten?)

    Erimielisyydet esimerkiksi translain suhteen voivat johtua vaikka siitä, että eri ihmiset ovat arvioineet lain riskit erilaisiksi. Varmaan jotkut olivat vilpittömästi sitä mieltä, että itsemäärittelylain voimaantulo aiheuttaisi transihmisiksi tekeytyvien tirkistelijöiden vyöryn naisten pukuhuoneisiin tai sukupuolen muuttamisen asepalveluksen välttämiseksi, kun taas suurimman osan mielestä sellaiset riskit olivat pieniä. (Minkä voi huomata realistiseksi näkemykseksi nyt lain tultua voimaan.)

    Transihmisetkin voivat olla huonosti informoituja. Esimerkiksi väitteet, että itsemäärittelyn tai sairausluokituksen muuttamisen myötä hoitoja tarvitsevat eivät enää niitä saisi, ovat selvästi virheellisiä riippumatta siitä, onko niiden esittäjä itse trans vai ei. Samoin se väite, että "perinteiset" hoitoja tarvitsevat transihmiset eivät hyötyisi uudesta translaista. Totta kai he hyötyvät / me hyödymme siitä, että juridisen sukupuolen vahvistaminen käy entistä helpommin.

    Erilaisten seurausarvioiden tai vilpittömien väärinkäsitysten lisäksi kritiikillä voi tietysti olla arveluttavampiakin motiiveja, varsinaisen (sisäistetyn) transfobian ohella esimerkiksi pyrkimys miellyttää jotain ihmisryhmää tai halu vaikuttaa jännittävän omaperäiseltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Olen pitkälti samaa mieltä.

      Poista
  2. "Se, että on itse transihminen, ei tietenkään sinänsä anna millekään argumentille yhtään sen suurempaa painoarvoa."

    Niin, tämä olisi hyvä myös muistaa niiden "oikeamielisten" transihmisten kohdalla. Osa transliittolaisista varmaan söisi lehmän ulostetta, jos enemmistö transihmistä sanoisi sen olevan merkki siitä, että tukee transoikeuksia.

    "(Muistuu mieleen kun avioliittolakikeskustelun aikana jotkut lain vastustajat muistuttivat, että kaikki homotkaan ei kannata lakia. Ei niin, entä sitten?)"

    Kannatin itse transsukupuolisena aikoinaan homojen avioliitto-oikeutta, mutta uutta translakia en. Syynä on yksinkertaisesti se, että asiat eivät rinnastu toisiinsa. Vaikka toistaiseksi _Suomessa_ en ole kuullut tapahtuneen väärinkäyttöjä, niin transaktivisti-tahot ovat valittaneet kuinka transhoitoihin pitäisi päästä nopeammin. Eli uusi translaki ei sittenkään korjannut maagisesti näiden ihmisten ongelmia, vaikka näin luvattiin.

    "...transfobian ohella esimerkiksi pyrkimys miellyttää jotain ihmisryhmää tai halu vaikuttaa jännittävän omaperäiseltä."

    Niin. Tai sitten kaikki eivät yksinkertaisesti pidä siitä, että ensin sanotaan kuinka sukupuolta ei saa olettaa ulkonäön perusteella ja kuinka identiteetti on ainoa asia, joka merkitsee, mutta sitten muissa argumenteissa vedotaan transhoitoja läpikäyneisiin transsukupuolisiin. Esimerkiksi saatetaan kysyä haluatteko Buck Angelin näköisen tyypin naisten tiloihin, vaikka itsemäärittelyn maailmassa transmies näyttää todennäköisesti ihan toisenlaiselta. Toinen esimerkki on, että pidetään sitä ristiriitaisena, kuinka vaaditaan nuorille blokkereita, mutta valitetaan aikuisten ihmisten itse halutusta "pakkosterilisaatiosta", joka on itse haluttujen transhoitojen seuraus. Ihmiset, jotka syyllistyvät näihin ristiriitoihin näyttävät kärsivän hyvin vahvasta kognitiivisesta dissonanssista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "asiat eivät rinnastu toisiinsa"

      Missasit pointin, joka oli: "Jotkut transit on eri mieltä" on aivan yhtä huono argumentti kuin "Jotkut homot on eri mieltä".

      Poista
    2. "Eli uusi translaki ei sittenkään korjannut maagisesti näiden ihmisten ongelmia, vaikka näin luvattiin." Olkiukko. Tuskin kukaan uskoi tai uskotteli translain muutoksen korjaavan kaiken.

      "Toinen esimerkki on, että pidetään sitä ristiriitaisena, kuinka vaaditaan nuorille blokkereita, mutta valitetaan aikuisten ihmisten itse halutusta "pakkosterilisaatiosta", joka on itse haluttujen transhoitojen seuraus." Mitähän tämä lause nyt oikein tarkoittaa? Blokkerit eivät steriloi ketään, hormonihoidot saattavat sen tehdä mutta ei välttämättä.

      Poista
    3. Itse kait törmäsin semmoiseenkin logikkaan, että juridisen sukupuolen uskottiin mahdollistavan hoidot jotenkin helpommin. Ja vieläkin on epäselvää, että mihin kaikkeen juridinen oikein lopulta oikeuttaa.
      Rehellisesti sanottuna minua ärsyttää tuo asenne, että täällä Suomessa asioita ei ikään kuin voitaisi ajaa huonompaan suuntaan (hyvien aikeiden siivellä).
      Semmoinen kertonee joko a.) hyväosaisuudesta tai b.) vahvasta idealismista – tai molemmista. Itse olen törmännyt elämässäni suorastaan harhaisiin ihmisiin, myös trans-aiheiden saralla.

      Poista
    4. "juridisen sukupuolen uskottiin mahdollistavan hoidot jotenkin helpommin"

      Joo, lain vastustajathan pelotteli tosiaan, että jos juridisen sukupuolen voi muuttaa itse niin sitten lääkärit ei jotenkin tohdi kieltää hoitoja. Eipä siinäkään logiikkaa tai perää ollut.

      Poista
    5. Toisaalta mihin transpolia enää tarvitaan, kun hormonit voi tilata pimeästi netistä ja leikkaukset hankkia ulkomailta, jos vain rahaa on? Näitä tällaisia tyyppejä oikeasti on. Toisaalta herää kysymys, miksi Suomen julkisen terveydenhuollon transhoidot eivät kelpaa, eli tietääkö yksilö ettei saisi täältä diagnoosia? Sinänsä aikuista ihmistä ei voi oikein mitenkään estää, mutta kuka on sitten vastuussa mahdollisista katumista ja detransitioista, jos homma ei mene toivotulla tavalla?

      Poista
    6. "itsemäärittelyn maailmassa transmies näyttää todennäköisesti ihan toisenlaiselta"

      Mehän elämme itsemäärittelyn maailmassa, nytkö Buck on muuttunut ihan eri näköiseksi? Eihän laki ole muuttanut transihmisten ulkonäköä mihinkään: ennen ja nyt meillä on ollut transmiehiä jotka käyvät maskulinisoivat korjaushoidot niin pian kuin mahdollista, ennen ja nyt meillä on ollut transmiehiä jotka eivät voi tai aiokaan käydä hoitoja. En näe mitään perustetta olettaa, että lakimuutos olisi lisännyt jälkimmäisten määrää. Ja kun edelleenkin varmasti suurin osa transmiehistä tulee ulkomuodoltaan maskuliinisiksi, niin totta kai heidät pitää ottaa huomioon jos erilaisista tilanteista spekuloidaan.

      "valitetaan aikuisten ihmisten itse halutusta "pakkosterilisaatiosta""

      Eihän siitä kukaan valita, kun laissa ei lisääntymiskyvyttömyyttä vaadita.

      Tuntuu että monet kriitikot toistavat edelleen samoja argumentteja kuin ennen lakia. Välillä oletetaan, että laki vaikuttaa asioihin joihin se ei vaikuta, ja välillä ei huomata, että se on jo vaikuttanut joihinkin (esim. lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poisto). Ihan pari päivää sitten näin kommentin, jossa vieläkin selitettiin että itsemäärittelylaista seuraa pukuhuoneiden muuttuminen turvattomiksi.

      Poista
    7. Eli sekö on vain vastapuolen pelottelua, kun porukka oikeasti toivoi saavansa vipuvaraa portinvartijoinnin(kin) purkamiseen. :D Ylipäätään, kyllä sitä muutosta ajettiin muistakin syistä kuin pelkän nimen vuoksi - oli lopputulos mikä tahansa.
      Sitä voi toki hurskastella, että vääriä pelkoja ja ettei täällä mitään hätää, kun byrokratia tekee väärinkäytöksistä vaikeampaa. Se ei siltikään poista sitä, että sukupuoli self-ID:nä on lähtökohtaisesti järjetön.
      Kyseessä on siis juridinen sukupuoli - ei mikään sukupuoli-identiteetti, joka vastaisi paremmin tätä uutta tilannetta.
      Ja sukupuoli kun ei siis ole vain pelkkä ilmoitus paperilla tms., vaan pitkälti konkretiaa, jolla on taas merkitystä, mutta mikä self-ID:llä pyrittäneen ohittamaan.

      Poista
    8. "Toisaalta mihin transpolia enää tarvitaan"

      Ai mihin tarvitaan julkista terveydenhuoltoa kun kaiken saa pimeästi netistä tai omalla rahalla ulkomailta? :D No suurin osa kuitenkin mieluiten käyttää julkista kätevyys-, kustannus- ja turvallisuussyistä. Vain transpolien kautta hommatuista lääkkeistä saa erityiskorvattavuuden jolloin omaa maksettavaa ei paljon jää. Ja yksityiseen kirurgiaan varaa on harvalla.

      Julkisen puolen transhoitoja pidetään kai ihan hyvinä mutta hitaina. Mitä itse tiedän nettitilailijoita niin he ovat aloittaneet lääkkeet kun eivät ole kiinnostuneet odottelemaan, mutta siirtyneet sitten suomalaisten hormonipolien resepteihin kun ovat saaneet diagnoosin.

      Poista
    9. "porukka oikeasti toivoi saavansa vipuvaraa portinvartijoinnin(kin) purkamiseen"

      Mikä porukka? Eipä siinä, kaikenlaisia porukoita ja toiveita on olemassa. Mutta olennaistahan on, saatiinko lakiuudistuksella todellisuudessa minkäänlaista vipuvartta hoitojen vapauttamiseen tjsp. Minusta on selvää että ei.

      Jos lain vastustajat aivan kritiikittä nielaisivat joidenkin lain kannattajien huonosti perustellun väitteen, niin se on kyllä ihan vastustajien oma häpeä.

      Poista
    10. Aivan. Porukkaa on monenlaista, mutta itse näkisin, että monesti ihan samat tyypit ajoivat niin kyseistä uudistusta kuin hoitojen (eriasteista) vapauttamistakin. Ja jälkimmäinen tilannehan ei ole minnekään sinällään kadonnut. Joitain muutoksia kentällä varmasti tullee silti tapahtumaan, sillä nykyinen trans-skene ei ole kestävällä pohjalla "sukupuolen moninaisuus" -puheineen: alakulttuuriin sisältyy mm. nyt niin paljon muusuilua epärealistisine odotuksine, että jonkinlainen kupla tullee jossain vaiheessa puhkeamaan. Itse myös näkisin self-ID:n sekoittuvan tuohon(kin) kuvioon. Ja mitä tulee vastapuolen vähättelyyn, niin
      olen kohdannut niin paljon epärealistista haihattelua, tarinointia ja jopa suoranaista dissosiointia trans-aiheiden tiimoilta, että kaipa se pitää uskoa, että uskomusjärjestelmillä on funktionsa.

      Poista
  3. "Eihän laki ole muuttanut transihmisten ulkonäköä mihinkään: ennen ja nyt meillä on ollut transmiehiä jotka käyvät maskulinisoivat korjaushoidot niin pian kuin mahdollista, ennen ja nyt meillä on ollut transmiehiä jotka eivät voi tai aiokaan käydä hoitoja."


    Pointti oli siinä, kuinka transhoitoja läpikäyvien transihmisten kustannuksella todella usein puolustetaan myös niitä yksilöitä, jotka eivät erinäisistä syistä käy läpi minkäänlaisia transhoitoja. Uuden translain puolustaminen on vain yksi esimerkki, jossa tämä ilmiö tuli esille.

    VastaaPoista
  4. Tarve erilaisten transihmisten erottelulle voi johtua muun muassa seuraavista syistä:

    1) Erot kokemusmaailmassa. Kun kaksi täysin erityyppistä transhenkilöä keskustelee kokemuksistaan, heillä voi olla hyvinkin erilaiset kokemukset. Esimerkiksi kun transhoitoja haluamaton itseään transmieheksi kutsuva puhuu miehenä elämisestä, niin transhoitoja läpikäyneen transmiehen näkökulmasta tuollaisen henkilön elämä ei eroa mitenkään maskuliinisen naisen elämästä. Transhoitoja läpikäynyt yksilö kohtaa elämässä erilaisia asioita. On toki totta, että kaikki aloittavat jostakin, mutta jos yksilö ei edes halua mitään kehollisia transhoitoja, on tällaisen yksilön maailmankuva hyvin erilainen kuin sellaisen yksilön, joka ehdottomasti kokee tarvitsevansa transhoidot. Keholliset muutokset aiheuttavat sosiaalisia eroja.

    2) Osittain edelliseen liittyen, mutta hieman eri, eli todennäköiset erot näkemyksissä. Transhoitoja haluamaton yksilö _todennäköisemmin_ haluaa, kuinka kaikilta pitäisi kysyä näiden pronominit, kun taas moni transhoitoja haluava ei erityisesti pidä siitä jos heidän sukupuolikokemuksensa on edelleen epäselvä myös transhoitojen jälkeenkin.

    3) Jos ja kun erilaisten transihmisten välille ei tehdä mitään eroa, niin transhoitoja käyneet transsukupuoliset joutuvat helposti tilanteeseen, ettei heillä ole enää sanoja kuvaamaan omia kokemuksia, jotka ovat seurausta transhoidoista.

    VastaaPoista

Kommentoi harkiten, kiitos!