Suomen Psykologiliitto julkaisi kesäkuussa kannanottonsa ns. eheytyshoidoista. Liitto pitää näitä hoitoja epäeettisinä ja haitallisina, ja pitää keskeisenä sitä, että psykologit perehtyvät seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen. Erinomaisen tärkeä kannanotto!
Vuotta aiemmin Psykologiliitto julkaisi oppaan seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta, sekä oikaisun. Poimin nyt tuosta oppaasta ja oikaisusta muutamia seikkoja nimenomaan sukupuolen moninaisuudesta, tuodakseni esiin, miten psykologian ammattilaiset käsittävät transihmisyyden.
Jo esipuheessa tuodaan hienosti esiin, että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kysymykset koskettavat ihan kaikkia, koska ahtaat normit vahingoittavat myös heitä, jotka eivät kuulu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. "Jokaisen yksilön huonovointisuus koituu meidän kaikkien menetykseksi, joten rajoittavien normien purkaminen lisää niin enemmistöjen kuin vähemmistöjenkin hyvinvointia."
Sukupuoli-identiteetin muodostumisessa opas tunnistaa eri tekijöiden yhteisvaikutuksen:
- biologiset tekijät, kuten geneettiset ja hormonaaliset, sekä nk. biologiset vasteet
- sosiaaliset tekijät, kuten vuorovaikutus, sosiaalis-kognitiivinen oppiminen, sukupuolen kehityksen vaiheteoria, tietoisuus johonkin sukupuolikategoriaan kuulumisesta, dynaaminen vs. staattinen käsitys sukupuolesta
Sukupuolen biologiasta on kirjoitettu lisää oikaisussa, esimerkiksi: "Biologia itsessään ei ole sukupuolittunutta, vaan erilaisia biologisia ominaisuuksia, kuten yllä listatut, sukupuolitetaan ihmisten toimesta." ja: "Sukupuolentutkijat ovat myös tuoneet esiin, että sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta vapaata “biologista sukupuolta” ei ole olemassa, vaan käsityksemme sukupuolesta määrittävät vahvasti sitä, miten biologiaa tulkitaan (Butler, 2006)."
Yhteiskunnan normit ja vähemmistöstressi sekä sisäistetty itsesyrjintä ovat suurimpia syitä, miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt hakeutuvat mielenterveyspalveluihin. Kyse ei siis ole siitä, että transihmisyys itsessään olisi mielenterveysongelma.
Inklusiivista kielenkäyttöä opas käsittelee perinpohjaisesti ja ymmärtäväisesti, asiakkaan lähtökohtia kunnioittaen. Itsemäärittelyoikeutta pidetään kunnioittamisen arvoisena.
Otsikon "Vinkkejä identiteetistä keskusteluun" alla on erinomaisia kysymyksiä ja keskustelun aiheita, joita sukupuoli-identiteettiään pohtivan todella kannattaa tutkiskella ja miettiä, mitä niistä ajattelee. Psykologia kannustetaan "yhdessä ihmettelyyn asiakkaan kanssa", ja todetaan, että on keskeistä tukea asiakasta itsetutkiskelussa, identiteettipohdinnassa, itsemyötätunnossa ja itsensä hyväksymisessä. Tätä on affirmatiivinen hoito: yhdessä asiakkaan kanssa pohditaan identiteettiä ja sukupuolta, ja tuetaan häntä oman itsensä löytämisessä ja hyväksymisessä.
Oppaassa korostetaan, että hakeutumista sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin ei tarvitse kiirehtiä. Tämä on mielestäni hyvä neuvo, ja todistaa edellä kuvatun itsensä hyväksymisen tukemisen kanssa sitä, että Suomessa affirmatiivinen hoito ei tarkoita "transjunaan työntämistä" eli sitä, että transsukupuolinen identiteetti hyväksyttäisiin kyseenalaistamatta ja hoitoihin kiirehdittäisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi harkiten, kiitos!