Translain uudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn toukokuussa, viikolla 22. Lakiluonnoksesta annettiin noin 80 lausuntoa, mikä on mielestäni valtava määrä, kun ottaa huomioon, miten marginaalisesta väestöryhmästä on kyse. Kaavoitus- ja rakentamislain luonnoksesta annettiin yli 500 lausuntoa, mutta siinä on kyse yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti hyvin merkittävistä asioista.
Suurimmassa osassa lausuntoja otetaan kantaa sen puolesta, että sukupuolen juridisen korjaamisen pitäisi olla mahdollista myös alaikäisille. Joissakin lausunnoissa ehdotetaan ikärajaksi 15 tai 16 vuotta, joissakin ei esitetä ikärajaa lainkaan.
Kun jo lakiluonnosta valmistelevissa muistioissa alaikäisten asema on tuotu esiin, on pöyristyttävää, että lakiluonnosta edelleen valmisteltaessa tarpeellisia lapsivaikutuksia ei ole selvitetty. Aivan viime metreillä järjestöjä on pyydetty apuun, ja lapsia ja nuoria on aiheesta kuultu ja lapsivaikutusarviointi jollain tasolla tehty. Todennäköisesti tämä ei kuitenkaan tule riittämään siihen, että alaikäiset olisivat lopullisessa hyväksyttävässä laissa mukana. On joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä, miten lausunnot huomioidaan jatkotyössä.
Olen ilahtunut ja suorastaan jopa liikuttunut siitä tuen ja ymmärryksen määrästä, mitä lausunnoissa esitetään sukupuoleltaan ominaisille lapsille ja nuorille. Kokosin niistä parhaat palat blogikirjoitukseen. Kaikki lausunnot löytyvät STM:n sivuilta.
----------
"Täysi-ikäisyysvaade on ristiriidassa muuntavan hormonihoidon aloitusiän kanssa, joka on Suomessa ollut 16 vuotta. Sukupuolen vahvistaminen ilmoitusmenettelynä ei ole peruuttamaton asia ja 16 ikävuotta voisi olla tärkeä ajankohta nuorelle esim. siirryttäessä toisen asteen koulutukseen."
Juhani Sand, johtajaylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
----------
"Suomen sukupuolenkorjaushoitokäytänteiden mukaan nuoren, 16 vuotta täyttäneen, on mahdollista saada hormonihoitoa tavoitteena muokata kehoa sukupuolikokemuksen mukaiseen suuntaan. Translain muutosehdotuksessa ei uloteta mahdollisuutta sukupuolen juridiseen vahvistamiseen hakemusmenettelyllä kuin aikuisikäisiin. Nähdäkseni tämä on epäjohdonmukaista, ajatellen että juridinen korjaus ei ole kehoa muuttava hoito ja on peruttavissa viranomaistyönä. Allekirjoittanut näkisi mielekkäänä sallia myös 16 vuotta täyttäneelle mahdollisuus lakiesityksessä kuvatun hakemusmenettelyn kautta koetella koetun sukupuolen mukaisessa oikeudellisessa tilanteessa elämistä."
Nina Uusi-Mäkelä, psykiatrian erikoislääkäri
TAYS Mielialahäiriöyksikkö, Trans-poliklinikka
----------
"Miehet ry:n suurin kritiikki lakiesityksessä sukupuolen vahvistamisesta kohdistuu siihen, että sukupuolen vahvistaminen olisi jatkossakin mahdollista vain täysi-ikäisille. Se tarkoittaa, ettei lasten ja nuorten oikeuksia vieläkään tunnisteta ja huomioida osana lainsäädäntöä. Käytännössä tämä heikentää transsukupuolisten, muunsukupuolisten ja intersukupuolisten lasten sekä nuorten hyvinvointia.
Sukupuolen juridisen vahvistamisen tulisi olla mahdollista omalla ilmoituksella yli 15-vuotiaille henkilöille, ja myös sitä nuoremmilla täytyy olla mahdollisuus korjata sukupuolimerkintäänsä. Näitä tilanteita pitäisi arvioida tapauskohtaisesti yhdessä alaikäisten ja huoltajien kanssa. Lapsilla ja nuorilla on lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisella tavalla oikeus olla kuultavana ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Päivitettävän lainsäädännön onkin vastattava esimerkiksi muiden Pohjoismaiden vastaavaa, sisältäen alaikäisten oikeuden sukupuolen juridiseen vahvistamiseen. Suomi on näiltäkin osin rikkonut ihmisoikeuksia, kuten monet kansainväliset toimijat ovat vuosien aikana huomauttaneet."
Miehet ry
----------
"Seta katsoo, että säännöksessä esitetty vaatimus täysi-ikäisyydestä sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona osoittaa piittaamattomuutta lapsen oikeuksista. Ikään perustuva kategorinen kielto alaikäisten sukupuolen juridiselle vahvistamiselle jättää huomiomatta Suomen velvollisuuden taata lapsen oikeudet yhdenvertaisesti kaikille alaikäisille. Seta vaatii, että sukupuolen juridisen vahvistamisen ikärajaa tulee laskea nykyisestä 18-ikävuodesta vastaamaan muita kansallisia lasten ja nuorten oikeudet huomioivia lakeja. Ikärajan laskeminen tarkoittaa sitä, että alaikäinen henkilö voi korjata juridisen sukupuolen joko omalla ilmoituksella tai yhdessä vanhempien kanssa. Juridinen sukupuolen vahvistaminen on ihmisoikeussopimusten valossa lapsen oikeuksien ja edun mukaista. Lapsella on itsemääräämisoikeus ja oikeus ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
Kansainvälisen transterveyden asiantuntijajärjestö Wpathin mukaan yhä useampi lapsi ja nuori elää jo kokemassaan sukupuolessa ennen täysi-ikää (Wpathilla viitataan ikään ennen toisen asteen opintoja). Tuoreemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että yhä useamman alaikäisen transnuoren kokemus sukupuolestaan jatkuu aikuisiässä. Sukupuolen juridinen vahvistaminen alaikäisillä ehkäisee tutkitusti myös itsemurhia ja itsensä vahingoittamista. Varsinkin transnuorten ajatukset itsensä vahingoittamisesta tai itsemurhasta ovat hälyttävän korkeat. Silloin kun lapsi tai nuori saa elää omaksi koetussaan sukupuolessa ja tulee siinä kohdatuksi, ei hyvinvointieroja juuri esiinny.
YK:n itsenäinen lhbti-asiantuntija kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan ja tunnustamaan moninaiset sukupuoli-identiteetit, myös sukupuolivähemmistölapset. Lasten tulisi voida myös korjata juridista sukupuoltaan ja lasten sukupuolen moninaisuus tulisi depatologisoida. Tätä noudattavat jo kaikki Pohjoismaat joko jo tällä hetkellä tai pian uusien lakien säätämisen jälkeen. Suomessa alaikäisten oikeutta määrätä omasta sukupuolestaan on vahvistettu nimen osalta (itsemääräämisoikeus etunimeen 15-vuotiaalla). Olisi johdonmukaista, että Suomessa sukupuolen juridinen vahvistaminen noudattaisi pohjoismaista trendiä ja olisi linjassa jo olemassa olevan lainsäädännön kanssa. Myös alle 15-vuotiailla tulee olla mahdollisuus juridiseen sukupuolen vahvistamiseen. Tällöin tarvitaan myös menettelytapa, jolla lapsen etu selvitetään ja lasta kuullaan myös tilanteissa, joissa huoltajat tai yksi huoltaja on erimielisiä lapsen sukupuolen vahvistamisesta."
"Lapsivaikutusarvioinnin tueksi laadittu selvitys on hyvin tarpeellinen. Se myös osoittaa, että hallituksen esitys ei huomioi lapsen oikeuksia, kun se jo lähtökohtaisesti sulkee alaikäiset esityksen ulkopuolelle. Hallituksen tulisi arvioida uudelleen valmisteluun liitetty raami täysi-ikäisyydestä ja esittää mahdollisuus sukupuolen juridiselle vahvistamiselle myös alaikäisille.
Mikäli hallitus edelleen kieltäytyy huomioimasta lapsen oikeuksia koskevia velvoitteitaan tämän esityksen yhteydessä, tulee eduskunnan edellyttää hallitusta ryhtymään toimiin lapsen oikeuksien huomiomiseksi sukupuolen juridisen vahvistamisen osalta."
Seta ry
----------
"Täysikäisyysvaatimus asettaa nuoret, jotka joutuvat elämään väärässä oikeudellisessa sukupuolessa, epätasa-arvoiseen asemaan niin suhteessa cissukupuolisiin ikätovereihin kuin aikuisiin. Mahdollisuus elää omaksi koetussa sukupuolessa ja oikeus tulla siinä virallisesti tunnustetuksi on hyvinvoinnin ja syrjimättömyyden kannalta kaikille oleellinen, myös nuorille, kuten esimerkiksi toiselle opiskeluasteelle siirtyessä, kesätöitä hakiessa tai matkustaessa. Oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen merkityksestä sukupuoliristiriitaa kokevien lasten ja nuorten hyvinvointiin on edelleen vähän tietoa. Samalla tätä tietoa on vaikeaa lisätä niin kauan, kun mahdollisuutta vahvistamiselle ei ole. Alaikäiset huomioiva laki tarjoaisi monelle mahdollisuuden tulla kohdatuksi omaksi koetussa oikeudellisessa sukupuolessa, kuitenkaan pakottamatta ketään tähän ratkaisuun ja jättäen mahdollisuuden avoimeksi muuttaa mieltään, mikäli ratkaisu osoittautuukin vääräksi. Kategorisesti tämän mahdollisuuden poissulkeva laki on sen sijaan omiaan viestimään, että transnuorten
sukupuolikokemus voidaan toisin kuin cisnuorten kohdalla tunnustaa vasta täysi-ikäisenä. Tämä asettaa heidät helposti syrjinnän ja jatkuvan identiteetin kyseenalaistamisen kohteeksi.
Sekä hallituksen esitysluonnoksen nykytilan kuvauksessa ja sen arvioinnissa että OTT Sanna Koulun tekemässä lapsivaikutusselvityksessä tuodaan lukuisilla argumenteilla esiin, miksi mahdollisuus sukupuolen vahvistamiseen on myös alaikäisille tärkeä – niin heidän hyvinvointinsa ja heille kuuluvien lasten oikeuksien toteutumisen kuin Suomea sitovien ihmisoikeusperiaatteiden valossa. Esitysluonnoksessa alaikäiset jätetään kuitenkin uudistuksen ulkopuolelle todeten, että tämä olisi vaatinut asian perusteellisempaa valmistelua. Riittävän selvitystyön rajaaminen pois tämän lakiuudistuksen valmistelusta on erittäin valitettavaa ja vaikeaa ymmärtää ottaen huomioon, että alaikäisten asemaa tässä yhteydessä on pidetty esillä niin YK:n lapsen oikeuksien komitean kuin muiden kansainvälisten ja kotimaisten ihmisoikeustoimijoiden toimesta ja että alaikäisten
sukupuolen vahvistamista mahdollistavia lakeja on viime vuosikymmenen aikana viety läpi useassa maassa, myös Pohjoismaissa.
Mikäli esitys viedään läpi niin, että alaikäisten mahdollisuus sukupuolen vahvistamiseen jätetään pois, tärkeä uudistus jää merkittävällä tavalla puutteelliseksi. Jos näin käy, on tärkeää, että viivästyksettä käynnistetään jatkovalmistelu soveltuvimman ratkaisun löytämiseksi siihen, miten oikeus sukupuolen vahvistamiseksi voidaan turvata myös alaikäisille."
Väestöliitto ry
----------
"Sukupuolen vahvistamisen edellytyksiin liittyen Asianajajaliitto katsoo, että alle 18-vuotiaiden asema tulisi huomioida esityksessä paremmin. Tämä käy ilmi myös esityksen kattavista perusteluista, joissa lapsen asemaa arvioidaan, sekä esitysluonnoksessa referoiduista ihmisoikeusinstituutioiden kannanotoista. Koska juridinen ja lääketieteellinen sukupuolen vahvistamisprosessi erotetaan toisistaan, menettää myös vaatimus 18 vuoden iästä merkitystään.
Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että alaikäisten asemaa koskevaa jatkovalmistelua tehdään. Ensisijaisesti asia tulisi kuitenkin ratkaista samassa yhteydessä, kun lausuntokierroksella saatu palaute esitysluonnokseen huomioidaan. Vähintäänkin alaikäisen asemaa koskevan pohdinnan tarkempi aikataulu tulisi määrittää tässä yhteydessä, ja asia tulisi ratkaista viipymättä. Asianajajaliitto katsoo, että esitysluonnoksestakin ilmi käyvät toimintamallit, joita muissa Pohjoismaissa on omaksuttu, antavat viitteitä siitä, miten Suomessa alaikäisten asemaan tulisi suhtautua. Lisäksi liitto kiinnittää huomiota siihen, että Suomea lukuun ottamatta muissa pohjoismaissa asia on joko ratkaistu tai etenemiselle on annettu suuntaviivat. Asianajajaliitto kehottaa kiinnittämään huomiota lapsen edun ensisijaisuuteen ja siihen, että alaikäiselle mahdollistetaan ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden riittävät keinot omaa identiteettiään vastaavan sukupuolen vahvistamiseen."
Suomen Asianajajaliitto
----------
"Pidämme äärimmäisen tärkeänä, että sukupuolen vahvistamisen edellytyksistä poistetaan hakijan täysi-ikäisyys. Tälle edellytykselle ei ole perusteita, ja nyt tarkasteltavassa lakiesitysluonnoksessakin on perusteluissa vahvoja viittauksia niin Suomen perustuslakiin, kansainvälisiin sopimuksiin kuin eri ihmisoikeusvalvojien huomautuksiin, joiden valossa edellytys on täysin kestämätön. Esitetyssä muodossaan laki säilyttää nykyisen tilanteen, jossa alaikäinen voi kyllä korjata etunimensä sukupuoltaan vastaavaksi muttei oikeudellista sukupuolimerkintää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hänellä on koko nuoruusiän ajan sisäisesti ristiriitaiset henkilöasiakirjat, jotka paljastavat sellaisia henkilötietoja, jotka on muualla lainsäädännössä säädetty erityisesti salassa pidettäväksi, ja altistavat syrjinnälle."
Trasek ry
----------
"Ehdotuksen sisältämä täysi-ikäisyysvaatimus on erittäin ongelmallinen. Useat kansainväliset sopimuselimet ovat antaneet suosituksia, joiden mukaan Suomen tulisi pidättäytyä turhista ikärajoista. Niihin viitataan useissa kohdissa myös nyt lausuttavassa dokumentissa, ja siinä esitetään mahdollisuus 15 vuoden ikärajaan. Mitään vakuuttavaa perustetta korkeammalle ikärajalle ei ole esitetty. Nämä suositukset eivät toki ole juridisesti velvoittavia, mutta ne voidaan ymmärtää ns. painavina suosituksina. Ikärajan asettaminen 18 vuoteen sukupuolen juridisessa vahvistamisessa on vastoin yleistä näkemystä siitä, että myös alaikäisen itsemääräämisoikeus tulisi sukupuolen vahvistamisprosessissa turvata. Tämä käsitys on tullut selväksi useiden YK-tahojen suosittaessa sukupuolen juridisen vahvistamisen mahdollisuutta myös alaikäiselle."
Dreamwear Club ry
----------
"Helsinki Pride -yhteisö pitää selvänä, että alaikäiselle tulisi mahdollistaa juridinen sukupuolen vahvistaminen esimerkiksi Oikeus olla -kansalaisaloitteen (KAA 6/2021 vp) ehdottamalla tavalla. Helsinki Pride -yhteisö huomauttaa, että myös nykytilan säilyttäminen on valinta. Vaikka esityksessä todetaan asian vaativan jatkotarkastelua, ei jatkotarkastelun aikataulusta ole linjattu.
Sukupuolen vahvistamista koskevan sääntelyn uudistaminen tarjoaisi mahdollisuuden vähentää pahoinvointia, jota transnuoret nykytilanteessa kokevat. Esimerkiksi Suomalaisista transnuorista jopa 56–68 % on ajatellut itsemurhaa Katarina Alangon ”Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa” -tutkimuksen (2014) mukaan. Myös kouluterveyskyselyistä käy ilmi, että transnuoret kokevat enemmän syrjintää sekä väkivallan uhkaa kotona ja koulussa. Vaikka juridisen sukupuolen vahvistaminen ei ratkaise kaikkia sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten ongelmia, tulisi valituilla ratkaisuilla pyrkiä kaikin keinoin vähentämään transnuorten kokemaa vähemmistöstressiä ja syrjintää.
Helsinki Pride -yhteisö kiinnittää huomiota erityisesti lapsen edun ensisijaisuuteen, joka ei hallituksen esitysluonnoksen mukaisissa lakimuutoksissa tulisi toteutumaan. Kaiken kaikkiaan lapsen edun ensisijaisuuden kanssa ristiriidassa oleva lopputulos on perusteltu ohuesti, ja esitysluonnokseen on sisällytetty huomattavasti kattavammat perustelut sen puolesta, että täysiikäisyysvaatimuksesta olisi luovuttava. Helsinki Pride -yhteisö toteaa myös esitysluonnoksessa käsitellyn seikan, että muissa Pohjoismaissa on joko mahdollistettu sukupuolen vahvistaminen alaikäisille tai annettu konkreettinen esitys tai suunnitelma, jossa alaikäisten oikeudet tulevat paremmin huomioiduksi. Muiden Pohjoismaiden kokemusten pohjalta ei ole estettä, jonka perusteella Suomessa ei tulisi menetellä samalla tavalla, eikä sitoa uuden sukupuolen vahvistamista täysi-ikään. Helsinki Pride -yhteisö kannustaa Sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään tarkemmin muiden Pohjoismaiden kokemuksia siitä, millaisia vaikutuksia alaikäisten aseman muuttumisella on ollut transnuorten hyvinvointiin."
Helsinki Pride -yhteisö
----------
"Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää erittäin tärkeänä, että esityksessä sukupuolen vahvistamisen edellytykseksi asetetusta täysi-ikäisyyden edellytyksestä luovutaan ja se korvataan 15-vuoden ikärajalla. 15-vuoden ikäraja on rikosoikeudellisen vastuun ikäraja, esimerkiksi nimilaissa säädetty itsenäisen päätöksenteon ikäraja ja sen käyttöönottoa sukupuolen vahvistamisessa on esittänyt aikaisempi translainsäädännön uudistamisen asiantuntijaryhmä. Perusteluina yhdenvertaisuusvaltuutettu viittaa ensisijaisesti niiden lasten ja nuorten, joita asia ensisijaisesti koskee, tarpeisiin saada sukupuolensa vahvistettua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös lääketieteellinen selvitys translasten ja nuorten hyvinvoinnista lähtee siitä, että juridisen ja henkilön oman sukupuolen välisen ristiriidan korjaaminen juridista sukupuolta muuttamalla tulisi voida tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sen jälkeen, kun ristiriita on ilmentynyt (tyypillisesti 10-13 vuotiaana). Lapsen oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi lapsen oikeuksia päättää omista asioistaan voidaan rajoittaa vain, mikäli voidaan osoittaa sen olevan lapsen edun vastaista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää erittäin ongelmallisena, että lapsen oikeudet sivuutetaan esityksessä asettamalla sukupuolen vahvistamisedellytykseksi täysi-ikäisyys. Tämä rajaus on asetettu hallitusohjelmassa, jonka mukaisesti esitystä valmistellaan. Yhdenvertaisuusvaltuutetun käsityksen mukaan oikeampi lähtökohta olisi kuitenkin saatavilla oleva selvitys lapsen oikeuksien toteutumisesta ja translasten ja -nuorten tarpeista mitkä puoltavat alhaisemman ikärajan asettamista."
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
----------
"Täysi-ikäisyysvaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä vaikuttaa kielteisesti sukupuoliidentiteetin näkökulmasta useisiin lapselle kuuluviin oikeuksiin kuten syrjimättömyyteen, oikeuteen tulla kuulluksi, yksityisyyden suojaan ja itsemääräämisoikeuteen. Suomen UNICEFin näkemys on, että myös alle 18-vuotiaalla lapsella on oltava mahdollisuus sukupuolen oikeudelliseen vahvistamiseen."
"Suomen UNICEFin näkemys on, että sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen täysi-ikäisyysvaatimuksen vaikutukset lapsen oikeuksiin ovat laajoja ja kielteisiä ja esittää, että sanat ”kielteinen vaikutus” täysi-ikäisyysvaatimuksen kohdalla todetaan luonnoksessa selkeästi ja nämä kielteiset vaikutukset on kirjattu selkeästi hallituksen esitykseen. Vaikka sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen merkityksestä lapsille ja nuorille ei ole tutkitutta tietoa, pystytään sen mahdollisia myönteisiä ja kielteisiä oikeus- ja hyvinvointivaikutuksia arvioimaan – aivan kuten luonnoksessa on tehty aikuistenkin kohdalla – ja joita esimerkiksi Sanna Koulun selvityksessä on kattavasti käsitelty. Lainvalmistelussa mukana ollut arviointi- ja seurantatyöryhmä on tuonut esiin näitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia lausunnoissaan sekä osana työryhmätyöskentelyä – nyt niitä on varsin ohuesti sisällytetty hallituksen esitysluonnokseen."
Suomen UNICEF ry
----------
"Trans ry kehottaa painavasti ottamaan huomioon kansainvälisten ihmisoikeussuositusten lisäksi tutkimustiedon ja tieteellisen arvioinnin liittyen siihen, kuinka alaikäisten translasten ja -nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia voidaan parantaa merkittävästi turvaamalla heidän mahdollisuutensa oman sukupuolen itsemäärittelyyn, itseilmaisuun ja mahdollisuuteen elää oman sukupuolen mukaisessa sosiaalisessa roolissa. Trans ry kehottaa painavasti myös hyödyntämään lain jatkovalmistelussa muistiota sukupuolen oikeudellista vahvistamista koskevan sääntelyn vaikutuksista lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Trans ry korostaa, että muistiossa todetaan yksiselitteisesti, että “Ehdotonta täysi-ikäisyyteen asetettavaa ikärajaa ei voida pitää lapsen oikeuksien mukaisena”."
Trans ry
----------
"Täysi-ikäisyyden vaatimus ei ole ongelmaton. Ymmärrys omasta sukupuolesta ja tarve tulla kohdelluksi sen mukaisesti voi olla selvää jo aiemmin. Juridisen sukupuolen korjaaminen voidaan myöhemmin korjata uudestaan, joten mitään peruuttamatonta ei tapahdu.Sukupuolensa vääräksi kokeva alaikäinen voi kuitenkin hyötyä siitä, että saa elää omaksi kokemaansa sukupuolta todeksi. Vaatimus täysi-ikäisyydestä ylläpitää transnuorten vaikeutta saada apua ja tukea, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin muun muassa lisääntyneinä hoitokuluina. Transnuorten muita nuoria suurempi pahoinvointi on todettu muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyssä (2019)."
Suomen Kätilöliitto ry
----------
"Alaikäisten itsemääräämisoikeus ei toteutuisi luonnoksen mukaisessa laissa ja jättäisi siten huomiotta yhdenvertaisuusperiaatteet, jotka YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja Suomen perustuslain mukaan kuuluvat myös lapsille: oikeus tulla kohdatuksi tasa-arvoisena yksilönä ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Esimerkiksi vuonna 2019 voimaan tulleessa uudistetussa nimilaissa alaikäisten nuorten itsemääräämisoikeus on huomioitu, ja yli 15- vuotiaat voivat muuttaa nimensä vastaamaan omaa sukupuoli-identiteettiä. Myös muissa oikeudellisissa arvioissa, esimerkiksi huoltajuuskysymyksiin liittyen, käytetään ikärajana 10–12 vuotta. Muista maista on hyviä esimerkkejä siitä, miten alaikäiset voidaan ja tulee huomioida lasten ja nuorten itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuusperiaatetta kunnioittaen.
Translasten ja –nuorten perheet ry pitää tärkeänä translasten ja –nuorten suojelua ja heidän kasvurauhansa turvaamista, mitä sukupuolen juridinen vahvistaminen tukisi. Oikeus juridisen sukupuolen vahvistamiseen vähentäisi lasten ja nuorten vähemmistöstressiä ja tukisi heidän osallisuuttaan ja mahdollisuuttaan elää arjessa ilman pelkoa. Järjestömme muistuttaa, että alaikäisten jättäminen lakiehdotuksen ulkopuolelle ei ole neutraali teko. Sukupuolen vahvistamisen epääminen alaikäisiltä jättäisi nämä erityisen haavoittuvassa asemassa olevat nuoret vaille nähdyksi / tunnustetuksi tulemista, mikä altistaa syrjäytymiselle ja sairastumiselle sekä hankaloittaa arkea monin tavoin. Kun henkilötiedot eivät vastaa elettyä identiteettiä, lapsi ja nuori joutuu esimerkiksi selittämään sukupuoltaan lipun- tai passintarkastajalle tilanteissa, joissa sukupuoli ilmenee käytettävistä asiakirjoista. Tämä vaikeuttaa mm. matkustamista niin paikallisesti ja pitkällä matkalla kotimaassa kuin ulkomaille ja ulkomailla. Myös kesätöihin ja jatkokoulutukseen hakeutuminen on vaikeaa, jos henkilöllisyysasiakirjat eivät vastaa sukupuoli-identiteettiä. Tämä heikentää merkittävästi nuoren toimintakykyä ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Jos lakiesitys viedään läpi ehdotuksen mukaisesti huomioimatta lasten ja nuorten itsemääräämisoikeutta, oikeutta osallisuuteen sekä ilmeisiä lasten ja nuorten suojelun tarpeita, vaadimme eduskunnalta vähintäänkin pikaista toimenpidealoitetta ja uudistusta alaikäisten oikeuksien ja hyvinvoinnin huomioimiseksi."
"Translasten ja –nuorten perheet ry on hyvin huolissaan nykyisen lakiesityksen vaikutuksesta lapsiin ja nuoriin. Lapset ja nuoret ovat odottaneet uuden lain helpottavan elämäänsä viimeistään 15 vuoden iässä, mutta näin ei näytä käyvän. Jos lakiesitys toteutuu tällaisenaan, pelkäämme seurauksia perheenjäsentemme hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Kotona tarjottavan tuen ja hyväksynnän lisäksi lapset ja nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten yhteiskunta heidät näkee ja kuulee. Mikäli näitä mahdollisuuksia ei ole, nuoret voivat kokea jäävänsä yksin, ja ongelmat herkästi kasaantuvat. Tämä voi johtaa pitkiin hoitojaksoihin nuorisopsykiatrisilla poliklinikoilla ja merkittäviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin, sekä heikentää perheiden hyvinvointia."
Translasten ja -nuorten perheet ry
----------
"Täysi-ikäisyysvaatimus juridisen sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä ei ole sopusoinnussa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tai perustuslain syrjimättömyyskiellon kanssa kuten valmistelutyön yhteydessä laaditussa selvityksessä mainitaan. Juridisen sukupuolen korjaamisella jo ennen täysiikäisyyttä olisi merkittävä hyvinvointia edistävä vaikutus. Esityksessä ja selvityksessä on melko laajasti käsitelty juridisen sukupuolen vahvistamisen mahdollistamista alaikäisille. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, miksi tämä ja sen vaikutus lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksiin on jätetty jatkovalmistelussa selvitettäväksi ja arvioitavaksi. Avoimeksi myös jää, milloin ja missä yhteydessä asia on tarkoitus ottaa jatkovalmisteluun."
ISIO ry
---------
"Katsomme kuitenkin, että lapsen edun toteutumisen kannalta lakiluonnoksen suurin puute on se, ettei sukupuolen juridinen vahvistaminen ole mahdollista alaikäisille. Useiden selvitysten mukaan sateenkaarinuoret kohtaavat syrjintää ja kiusaamista, jotka altistavat esimerkiksi mielenterveysongelmille. Alaikäisillä on oltava todellinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystasonsa mukaisesti, ja juridisen sukupuolen korjaaminen osana sosiaalista transitiota lisää tutkitusti translasten ja -nuorten hyvinvointia. OSKU vaatii, että uudessa translaissa toteutuvat suositusten mukaisesti myös lapsen oikeudet. Sukupuolta vastaavat henkilöpaperit ja mahdollisuus tulla kohdatuksi sukupuolensa mukaisesti kuuluvat myös alaikäiselle itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Translapsilla ja -nuorilla on oltava mahdollisuus elää elämää ilman väärinsukupuolittamista, ja ulottamalla sukupuolen juridinen vahvistaminen myös alaikäisille vahvistetaan hyvinvointia sekä vähennetään syrjintää."
Suomen Opiskelija-allianssi OSKU ry
----------
"Myös täysi-ikäisyyden edellyttäminen on huomattava puute luonnoksessa. Täysi-ikäisyyden vaatimukseen sisältyy oletus, ettei alaikäinen voi tietää omaa sukupuoltaan - kuitenkin uskomme cisnuorten (sukupuoli-identiteetti vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta) kokemuksen omaan sukupuoleensa kuulumisesta. Translapset ja -nuoret ovat tilastojen valossa äärimmäisen haavoittuva ryhmä, ja sukupuolen vahvistaminen, sosiaalisen transition ohella, parantaisi heidän mahdollisuuksiaan tulla kohdatuksi omaan sukupuoleensa kuuluvana. Oikein kohdatuksi tuleminen taas parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja helpottaa sukupuoliristiriidan kokemusta. Suomessa 15 vuotta täyttänyt voi jo nyt hakea nimenmuutosta itsenäisesti. Nimen ei tarvitse olla syntymässä määriteltyä sukupuolta vastaava, ja perusteluksi riittää, että uusi nimi vastaa omaa sukupuoli-identiteettiä. 15 vuotta täyttänyt voi siis valita itselleen sukupuoli-identiteettiään vastaavan nimen, mutta ei vahvistaa juridisesti omaa sukupuoltaan. Tämä asettaa transnuoret epäedulliseen asemaan verrattuna cisnuoriin, jotka saavat elää omassa sukupuolessaan.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus peräänkuuluttaa lapsen kuulemisen, edun, osallisuuden ja terveyden tärkeyttä. Ei ole sopimuksen mukaista evätä lapsilta mahdollisuutta tulla kuulluksi ja kunnioitetuksi heidän sukupuoltaan koskevissa asioissa. Kuten edellä mainittiin, sosiaalisen transition lisäksi myös juridinen sukupuolen vahvistaminen on tärkeää, jotta kouluissa ja palveluissa osataan kohdata lapsi tai nuori omaan sukupuoleensa kuuluvana. Myös esitysluonnoksessa (s. 63-64) todetaan, miten Pohjoismaista Norjassa ja Islannissa sukupuolen juridinen vahvistaminen on mahdollista alle 18-vuotiaana. Lisäksi useat ihmisoikeustahot ja järjestöt puoltavat mahdollisuutta vahvistaa juridinen sukupuoli jo ennen täysi-ikäisyyttä."
Feministinen puolue r.p.
----------
"Pykälän mukaan sukupuolen vahvistaminen edellyttää, että hakija on täysi-ikäinen. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on 24.10.2018 antamassaan päätöksessä asiassa EOAK/2842/2017 lausunut, että täysi-ikäisyyden kriteeriä tulisi harkita poistettavaksi sukupuolen vahvistamisessa ottaen huomioon lapsen ikä ja kehitystaso sekä hänen etunsa. Apulaisoikeusasiamies toistaa tässä lausunnossaan sen, mitä hän on aiemmin todennut asiasta. Apulaisoikeusasiamies pitää valitettavana, että tämä lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta merkittävä asiakokonaisuus on jätetty jatkovalmistelussa selvitettäväksi ja arvioitavaksi."
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
----------
"Olemme huolissamme siitä, että esitys jättää transnuoret lakiuudistuksen ulkopuolelle. Vaatimus täysi-ikäisyydestä tulee poistaa, sillä se rikkoo lasten oikeuksia. Sukupuolen juridisen vahvistamisen tulisi olla mahdollista myös alaikäisille, koska asian lykkääntyminen vuosilla eteenpäin heikentää transnuorten hyvinvointia huomattavasti. Vihreät nuoret esittää, että sukupuolen juridisen vahvistamisen ikärajan tulisi olla 15 vuotta ja sitä nuoremmille huoltajan suostumuksella. Tämä olisi linjassa sekä lapsen oikeuksien että yhdenvertainen muiden Pohjoismaiden kanssa."
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto
----------
"Viitaten valtioneuvoston oikeuskanslerin lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi sukupuolen vahvistamiseksi Demla ei näe perusteltuna, että sukupuolen vahvistamisen edellytykseksi säädetään 18 vuoden ikä. 18-vuoden ikäraja on keinotekoinen eikä tutkimustiedon tukema, minkä vuoksi Demla katsoo, että translasten ja -nuorten jättäminen esityksen ulkopuolelle rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut.
Demla kannattaa, että sukupuolen juridinen vahvistaminen tulisi säätää mahdolliseksi myös alaikäisille henkilöille lasten oikeuksien toteuttamiseksi sekä lapsen edun ja itsemääräämisoikeuden periaatteiden vahvistamiseksi. Sukupuolitiedon korjaamisella väestörekistereihin on ensiarvoisen tärkeää henkilölle, joiden syntymänaikainen sukupuolimerkintä ei vastaa heidän omaa käsitystään sukupuolesta, ja sen pitäisi olla mahdollista kaikille ikään katsomatta. Lisäksi juridisen sukupuolen vahvistamisen tulisi olla ilmoitusmenettely, joka perustuisi henkilön omaan kokemukseen sukupuolestaan Tanskan mallin mukaisesti."
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry
----------
"Tutkimustiedon valossa vaikuttaa siltä, että heikompi hyvinvointi ei johdu transsukupuolisuudesta itsessään vaan sukupuoliristiriidasta ja yllä kuvatuin tavoin tästä johtuvasta syrjinnästä. Väärä sukupuolimerkintä on omiaan vahvistamaan tätä sukupuoliristiriitaa. Onkin todennäköistä, että parhaimmillaan oikeudellisen sukupuolen vahvistaminen yhdessä sosiaalisen transition ja lääketieteellisesti perustellun hoidon kanssa voivat parantaa merkittävästi lapsen tai nuoren hyvinvointia. (Koulu 2022.)"
"Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatun lapsen osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden huomioiminen hänen kehitystasonsa mukaisesti puoltaa sellaista sääntelyratkaisua, jossa ei aseteta ehdotonta täysi-ikäisyyden edellytystä sukupuolen vahvistamiselle. Alaikäiselle on annettu lainsäädännössä eri tavoin rajoitettuja oikeuksia muun muassa uskontonsa määrittämiseen, nimenmuutokseen ja toisen asteen oppilaitoksen valitsemiseen. Esitysluonnoksessa ei ole esitetty perusteltua syytä, miksi juuri sukupuolimerkinnän muuttaminen edellyttäisi täysi-ikäisyyttä.
Myös lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan puoltaa ratkaisua, jossa alaikäisen sukupuolen vahvistaminen mahdollistetaan. Tutkimusten perusteella transihmisten hyvinvointia heikentää nimenomaan sukupuoliristiriita, jota myös väärä juridinen sukupuolimerkintä voi aiheuttaa."
"Ihmisoikeuskeskus kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että vaikka selvitystä onkin referoitu lapsivaikutusten arvioinnissa, ei selvityksen johtopäätöksillä ole ollut vaikutusta lainvalmistelussa. Ihmisoikeuskeskus pitää valitettavana sitä, että valittu sääntelyratkaisu on ristiriidassa niiden lapsen oikeuksiin perustuvien johtopäätösten kanssa, jotka selvityksessä tehtiin. Ei riitä, että lapsivaikutuksia arvioidaan, vaan mikäli tietyllä sääntelyllä arvioidaan olevan kielteisiä vaikutuksia lapsen asemaan, tulisi sääntelyratkaisua harkita uudestaan ja pyrkiä muuttamaan sitä lapsen oikeuksia täysimääräisesti turvaavaksi. Lapsivaikutusten arviointia koskevassa osiossa ei ole riittävällä tavalla perusteltu sitä, miksi täysi-ikäisyyden edellytys jätetään muuttamatta huolimatta sen kielteisistä vaikutuksista translapsiin ja -nuoriin."
"Sukupuolen vahvistamisen täysi-ikäisyysedellytykseen kiinnitetään huomiota perustuslainsäätämisjärjestystä koskevassa osiossa, jossa myös käydään läpi olennaisimmat kansalliset ja kansainväliset velvoitteet asiaan liittyen. Täysi-ikäisyysedellytystä ei kuitenkaan arvioida perusoikeuksien rajoitusten ja niiden hyväksyttävyyden näkökulmasta. Ihmisoikeuskeskus katsoo, että hallituksen esityksessä olisi ollut aiheellista myös arvioida, onko kyseessä hyväksyttävä ja oikeasuhtainen alaikäisen perusoikeuksien rajoitus.
Perustuslain 6 §:n syrjintäkielto tekee ikärajojen säätämisestä jo lähtökohtaisesti perusoikeusherkkää. Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan ikärajojen asettaminen ei sinänsä ole perustuslain kannalta arveluttavaa, mutta sille pitää olla esitettävissä jokin perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä syy. Syyn hyväksyttävyyttä arvioitaessa tulee erityisesti huomioida normatiivinen näkökulma, erityisesti perusoikeusjärjestelmä, erottelun perusteluiksi esitetyt tosiasiat ja tosiasialliset mahdollisuudet saavuttaa ehdotetulla erottelulla sääntelylle asetetut päämäärät. (PeVL 44/2010 vp.)"
"Esitysluonnoksessa täysi-ikäisyysedellytystä on perusteltu sillä, että se on voimassa oleva sukupuolen vahvistamisen edellytys, jonka muuttaminen ei ole osa esitystä. Perustuslainsäätämisjärjestystä koskevassa osiossa todetaan myös, ettei täysi-ikäisyyden edellyttämisellä muuteta oikeustilaa. Voimassa olevan translain esitöissä täysi-ikäisyyden edellytystä perustellaan seuraavasti: ”hakijan tahdon vakauden varmistamiseksi edellytettäisiin sitä, että hän on saavuttanut täysi-ikäisyyden. Koska pysyvää transseksuaalisuutta ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista diagnosoida lapsuusiässä, ei tässä iässä ryhdytä sukupuoleen kuulumisen muuttamiseen tähtääviin lääketieteellisiin toimenpiteisiin. Samoin nuoruusiässä sukupuoli-identiteetti saattaa muuttua äkillisestikin.” (HE 56/2001 vp.)
Kyseinen perustelu pohjaa kahteen seikkaan: ensinnäkin esitöissä katsotaan, että alaikäisyydestä johtuen ei voida varmistua tahdon vakaudesta, toiseksi esitöissä huomioidaan, että lääketieteellisestä diagnostiikasta johtuvista syistä tulee myös oikeudellisessa prosessissa edellyttää täysi-ikäisyyttä. Koska uudessa translaissa aiotaan erottaa lääketieteellinen ja oikeudellinen prosessi toisistaan, ei jälkimmäinen peruste enää sovellu. Uudistus muuttaa siten täysi-ikäisyysedellytyksen perusteita. Tästä syystä on tarkasteltava, onko aiemmin hyväksyttäville perusoikeusrajoituksille edelleen hyväksyttäviä syitä. (PeVM 25/1994 vp.)
Toisaalta tahdon vakautta koskevalle perustelulle ei ole nykytiedon valossa riittävää tutkimuksellista pohjaa. Koulun selvityksen mukaan murrosiässä alkavat tai silloin pahenevat sukupuoliristiriidat ovat usein pitkäaikaisia, minkä lisäksi tutkimusten perusteella ei ilmene tahdon vakauden näkökulmasta erityisen selkeitä perusteita nimenomaan 18 vuoden ikärajalle (Koulu 2022). Ei voida siten sanoa, että perusteluissa on esitetty nykytiedon valossa sellaisia tosiasioita, jotka oikeuttaisivat kaikissa tilanteissa täysi-ikäisyyteen perustuvan erottelun sukupuolen vahvistamisessa. Täysiikäisyysedellytys ei turvaa tahdon vakautta, mistä syystä erottelu alaikäisten ja täysi-ikäisten välillä ei turvaa sitä päämäärää, jota varten ikäraja on asetettu.
Voidaan lisäksi kysyä, missä määrin tahdon vakauden suojaaminen on tärkeämpää kuin lapsen tai nuoren senhetkisen elämäntilanteen helpottaminen ja sukupuoliristiriidan vähentäminen. Detransitio ei ole erityisen yleinen ilmiö, eikä sen mahdollisuudelta suojaaminen saa johtaa suhteettomiin edellytyksiin, jotka heikentävät translasten ja -nuorten hyvinvointia. Oikeudellisen sukupuolimerkinnän takaisin muuttaminen on lisäksi sinänsä yksinkertainen prosessi, joka ei tulevassa lainsäädännössä ole myöskään kytketty lääketieteellisiin korjaushoitoihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei sukupuolen vahvistamisella ole sellaisia peruuttamattomia seurauksia, joilta alaikäistä tarvitsisi suojata."
"Ihmisoikeuskeskus arvioi, että voimassa olevan translain täysi-ikäisyysedellytykselle antamat perustelut eivät välttämättä enää ole perusoikeuksien rajoitusedellytysten mukaiset: osin perusteet vanhentuvat translain uudistamisen myötä, ja osin ne perustuvat oletuksiin, jotka eivät nykytiedon mukaan vaikuta pitävän paikkansa. Ikärajalla ei saavuteta sille asetettuja päämääriä tahdon vakauden suojaamisesta. Ottaen huomioon, miten merkittävästä henkilön yksityiselämän suojan ja henkilökohtaisen koskemattomuuden piiriin kuuluvasta seikasta on kyse, ei translasten ja -nuorten perusoikeuksiin kohdistuva rajoitus mahdollisesti täytä nykyisillä perusteilla oikeasuhtaisuuden vaatimusta."
Ihmisoikeuskeskus
----------
"Ei ole olemassa mitään lääketieteellisiä todisteita sille, että translapsi, joka kertoo sukupuolensa, olisi vähemmän uskottava tai, että se ei olisi luotettava näkemys verrattuna cislapsen ilmaiseemaan. Päinvastoin väittämä, että “cislapsi on määritetty syntymässä kokemansa sukupuolen mukaiseksi ja saanut vanhemmiltaan monesti sukupuolitetun kasvatuksen” ei oikeuta tekemään sellaisia johtopäätöksiä, että “translapsi ei olisi vastaavasti oikeutettu tai kykenevä kokemaansa sukupuoleen tai olisi jotenkin sukupuolikokemansa ilmaisuun kypsymätön.”
Juridisen sukupuolen itsemäärittelymenetelmää lainsäädännöissään noudattavissa maissa on lähes poikkeuksetta lapsilla ja nuorilla mahdollisuus korjata juridinen sukupuolensa. Näissä maissa he voivat tehdä sen omasta aloitteestaan itsenäisesti tietyn ikärajan jälkeen, mutta nuoremmilla on mahdollisuus tehdä se huoltajan suostumuksella. Jälkimmäinen on voimassa myös useassa maassa, missä vielä vaaditaan lääketieteellisiä tai psykologisia todistuksia sukupuolimerkinnän korjausta varten."
"Toteamme myös, että esimerkiksi Norjassa on ollut voimassa vuodesta 2016 laki, jossa 16 vuotta täyttänyt henkilö voi omalla ilmoituksellaan – ja tätä nuorempi huoltajan suostumuksella – korjata sukupuolimerkinnän. Lain voimassaoloaikana ei ole raportoitu mitään ongelmaa lain toteutumisen suhteen."
Transfeminiinit ry
----------
"Lapsen oikeuksien ja lapsen edun näkökulmasta on käsittämätöntä, ettei esitysluonnoksessa mahdollisteta alaikäisille sukupuolen oikeudellista vahvistamista. Esityksen mukaan säätely olisi alaikäisten osalta vaatinut tarkempaa selvittämistä. Kuitenkin hallitus oli lähtökohtaisesti linjannut jo ennen esityksen valmisteluun ryhtymistä, ettei alaikäisten sukupuolen vahvistaminen ole mukana valmistelussa. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsen etu on aina voitava punnita. On kestämätöntä, että hallitus on lähtökohtaisesti linjannut alaikäisten tilanteen punnitsemisen lain valmistelun ulkopuolelle. Se on johtanut tilanteeseen, jossa nyt kun tarve on ilmeinen, ei tätä punnintaa enää voida tehdä.
Mikäli hallituksen esitysluonnokseen ei enää voida sisällyttää alaikäisten sukupuolen vahvistamisen mahdollisuutta, on eduskunnan hyväksyttävä ponsi, jossa vaaditaan alaikäisten tilanteen mahdollisimman pikaista selvittämistä heti tulevan hallituskauden aluksi."
Monimuotoiset perheet -verkosto
----------
"Erityisesti kiinnitämme huomiota siihen, että esityksessä sukupuolen vahvistamiseksi täysiikäisyysvaatimus on jäämässä voimaan. Osana hallituksen valmistelua tehtiin selvitys ikärajan konkreettisista vaikutuksista perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta lasten ja nuorten asemaan. Lisäksi selvitettiin millaisia vaatimuksia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet asettavat lasten ja nuorten asemaa koskevalle säätelylle. Pidämme tärkeänä, että lainsäädännön valmistelua ikärajan osalta jatketaan niiden suositusten pohjalta, joita hallituksen selvityksessä todettiin tarpeellisiksi."
Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry
----------
"Hallituksen esitysluonnoksen mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona olisi jatkossakin 18 vuoden ikä. Tämä ehdotus on erittäin ongelmallinen. Ratkaisua ei perustella esitysluonnoksessa. Päinvastoin esitysluonnoksesta ja valmistelun yhteydessä toteutetusta, lapsen oikeuksia koskevasta selvityksestä käy ilmi, että kategorinen 18 vuoden ikäraja loukkaa lapsen oikeuksia. Juridisen sukupuolen vahvistaminen on tehtävä mahdolliseksi myös alle 18-vuotiaille. Lapsen oikeudet koskevat kaikkia lapsia, myös transsukupuolisia lapsia.
Sukupuoliristiriitaa kokevat lapset ja nuoret ovat erittäin haavoittuva ryhmä, jonka elämänlaatua ja hyvinvointia mahdollisuus oikeisiin henkilöpapereihin vahvistaisi merkittävästi. Se, että alaikäisen ei ole mahdollista vahvistaa juridista sukupuoltaan, loukkaa lapsen itsemääräämisoikeutta ja altistaa translapset ja -nuoret jatkuvalle väärinsukupuolittamiselle ja syrjinnälle. Myös intersukupuolisten lasten kohdalla juridisen sukupuolen korjaaminen tulee tehdä itsemääräämisoikeutta kunnioittaen, ei lääketieteellisen selvityksen perusteella. Kenenkään henkilön sukupuolta ei voida määritellä lääketieteellisesti."
Ihmisoikeusliitto
----------
"Näkemyksemme mukaan selvityksen mainintoihin lasten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen erityisesti lakiluonnoksessa 1§ mainittuun ikärajaan nähden on syytä tarkastella lakiluonnoksen seuraavissa vaiheissa. Vaikka ikärajaa onkin perusteltu lakiluonnoksessa, on selvityksessä tuotu esille myös tarvetta tarkastella alaikäisten lasten ja nuorten tilannetta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta lasten ja nuorten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii, ettei alaikäisten tilannetta jätetä huomioimatta lakiluonnoksen yhteydessä."
Essote
----------
"Toivoisimme, että itsemäärittelyoikeus toteutuisi myös alaikäisten kohdalla. Nuoren tunnistaminen virallisesti hänen sukupuolikokemustaan vastaavalla henkilötunnuksella ja nimellä on keino tukea lapsen itseymmärrystä. Muutos olisi yleisesti lapsen edun mukainen ja suojaisi lapsen itsemääräämisoikeutta sukupuoli-identiteetin osalta. Tämä ei tarkoittaisi peruuttamattomien hoitojen sallimista, vaan nuoren sukupuolikokemuksen tunnustamista arjen ihmissuhteissa, koulussa ja palvelujärjestelmässä. Esitämmekin, että sukupuolen oikeudellisesta vahvistamisesta tulisi ilmoitusasia kaikille 15 vuotta täyttäneille. Tätä nuorempien kohdalla vahvistamisen vaatisi huoltajan/huoltajien suostumuksen."
Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL
----------
"Allianssi kannattaa sitä, että juridisen sukupuolimerkinnän voisi korjata jo ennen täysi-ikäisyyttä niin, ettei alaikäisiltäkään vaadittaisi lääketieteellistä selvitystä tai todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä. Esitykseen sisältyvää sukupuolen korjaamisen täysi-ikäisyyden vaatimusta tuleekin arvioida hyvin kriittisesti. Euroopan Unionin perusoikeusviraston kyselyn (2020) mukaan joka viides suomalainen transihminen on tiennyt ennen kuuden vuoden ikää, ettei oma sukupuoli vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta ja kolme neljästä on tiennyt tämän ennen täysi-ikäisyyttä.
Allianssi näkee, että sukupuolen juridisen vahvistamisen tulisi olla mahdollista omalla ilmoituksella yli 15-vuotiaille. Myös tätä nuoremmilla täytyy olla mahdollisuus korjata sukupuolimerkintäänsä. Henkilön ihmisoikeuksiin syvästi vaikuttava kysymys ei saa perustua tekniseen ikärajaan vaan tilannetta pitäisi arvioida tapauskohtaisesti yhdessä nuoren ja huoltajien kanssa. Lapsilla ja nuorilla täytyy aina olla oikeus olla kuultavana ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Oma sukupuoli on mitä suurimmissa määrin tällainen asia. Päivitettävän lainsäädännön on vastattava esimerkiksi muiden Pohjoismaiden vastaavaa, sisältäen alaikäisten oikeuden sukupuolen juridiseen vahvistamiseen. Suomi on näiltäkin osin rikkonut ihmisoikeuksia järjestelmällisesti, kuten lukuisat kansainväliset toimijat ovat vuosien saatossa huomauttaneet."
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
----------
"Sukupuoliristiriita voi merkittävästi heikentää nuoren hyvinvointia ja altistaa syrjinnälle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn (2019) mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla on koulunkäyntiin ja kouluyhteisössä elämiseen liittyviä vaikeuksia, kuten kiusaamista, yksinäisyyttä sekä koulu-uupumusta. Kuten Lapsiasiavaltuutettu, Väestöliitto, Sateenkaariperheet, Lastensuojelun Keskusliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto ovat nostaneet esille (HS 27.5.2019 mielipide), juridinen vahvistaminen on muutettavissa, eikä se tarkoita peruuttamattomien hoitojen sallimista alaikäisille. Jatkovalmistelussa tulee nopealla aikataululla selvittää ja määritellä se, minkä ikäistä henkilöä voidaan pitää iän ja kehitystason perusteella riittävän kypsänä hakemaan itsenäisesti juridisen sukupuolen vahvistamista. Tehy näkee erittäin tärkeänä, että lapset ja nuoret otetaan nyt mukaan tämän lainsäädännön valmisteluun ja kuullaan heidän näkemyksiä lain vaikutuksista (STM uutinen 29.3.2022)."
Tehy ry
----------
"Kaikissa lasta koskevissa asioissa tulisi punnita lapsen etu. Tässä esityksessä lapsen edun selvittäminen on sivuutettu jo lähtökohtaisesti. Vasemmistonaiset pitää erittäin tärkeänä, että jokaisella lapsella on oikeus omaan sukupuoleensa. Tämä oikeus tulee taata myös transsukupuolisille lapsille ja mahdollistaa, heille oikeus sukupuolen juridiseen vahvistamiseen."
Vasemmistonaiset
----------
"Lakiesityksen heikoin kohta on se, että lainsäädäntöä ei korjata translasten ja -nuorten osalta. Sosiaalityön tieteenalan näkökulmasta näyttäytyy lapsen oikeuksien kannalta hyvin ongelmallisena, jos mahdollisuus juridisen sukupuolen korjaamiseen koskee jatkossakin vain täysi-ikäisiä henkilöitä. Esimerkiksi altistuminen syrjinnälle ja nöyryyttäville tilanteille arjessa siksi, että asiakirjoihin virallinen sukupuoli ei vastaa henkilön oikeaa sukupuolta, koskee yhtä lailla alaikäisiä transihmisiä. Lapsen edun periaatteen tulisi ohjata kaikkea lainsäädännön uudistamista ja tässä lapsen etu on unohdettu.
Esitämme, että 18 vuoden ikäraja tulisi laskea 15 vuoteen, ja sen lisäksi myöntää sitä nuoremmille lapsille mahdollisuus sukupuolen juridiseen vahvistamiseen yhdessä huoltajan tai edunvalvojan kanssa. Mahdollisuus sukupuolen juridiseen vahvistamiseen alle 18-vuotiaalle olisi paitsi paremmin linjassa lapsen oikeuksien kanssa sekä lapsen edun mukainen, lisäksi yhdenmukainen muiden Pohjoismaiden kanssa. Nyt näyttää siltä, että Suomessa ollaan säätämässä laki, joka olisi jo syntyessään jäljessä pohjoismaisesta kehityksestä.
Sosiaalityön näkökulmasta lakiesitys nykyisellään herättää huolen siinä esitetyn 18 vuoden ikärajan kielteisistä vaikutuksista translasten ja -nuorten mielenterveyteen. Väärä juridinen sukupuolimerkintä altistaa arkipäiväiselle väärinsukupuolittamiselle esimerkiksi koulussa, joka on nuorelle hyvin tärkeä elinympäristö. Sukupuolen vahvistamisen lykkääntyminen jopa vuosilla jättää nuoret välitilaan, joka altistaa hyvinvoinnin heikkenemiselle sekä aiheuttaa äärimmäisissä tapauksissa jopa itsemurhariskin.
Sosiaalityön käytännön näkökulmasta kysymys on myös sosiaalipalvelujen saavutettavuudesta lapsille ja nuorille. Se, että sosiaalihuollon asiakasrekistereissä olisi lapsen identiteettiä vastaava sukupuolimerkintä, auttaisi työntekijöitä olemaan väärinsukupuolittamatta lasta ja siten helpottamaan hänen vähemmistöstressiään ja lisäämään palvelujen saavutettavuutta. Oman sukupuoli-identiteetin kanssa linjassa oleva juridinen sukupuolimerkintä on lapsen edun mukainen ja lasta suojeleva, sillä se suojaisi translapsia ja -nuoria syrjinnältä. Se myös helpottaisi sosiaalista transitiota, mikä on keskeistä translasten ja -nuorten hyvinvoinnin kannalta, ja vahvistaisi heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumista. Siksi myös translasten ja -nuorten oikeuksia puolustavat järjestöt, kuten Trans ry, Trasek ja Translasten ja -nuorten perheet ry, tukevat ikärajan laskemista 15 vuoteen.
Huomionarvoista on myös se, että sukupuolen vahvistamisen ei tarvitse olla lopullista. Jos lapsen käsitys omasta sukupuolestaan muuttuu, hän voi vahvistaa juridisen sukupuolen uudestaan myöhemmin melko kevyellä prosessilla."
Helsingin yliopisto
----------
"18 vuoden ikäraja juridisen sukupuolen vahvistamiselle on perusteluiltaan lakiesityksessä ristiriitainen. Esityksessä tuodaan esille, että juridisen ja lääketieteellisen prosessin erottaminen saattaisi säästää terveydenhuollon resursseja, mutta alaikäisten kohdalla todetaan, ettei ole näyttöä siitä, että tämä vähentäisi lääketieteellisen hoidon tarvetta. Lisäksi kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista käy ilmi, että erityisesti nuorten potilaiden määrät kasvavat yhteneväisesti maailmalla ja Suomessa. Näin ollen mahdollinen resurssien säästö voisi olla myös tässä ikäryhmässä merkittävä, jos oletetaan että tietty osa nuoristakin toivoisi vain juridista korjausta. Juridinen sukupuolen vahvistaminen ei ole peruuttamaton toimenpide.
Esityksessä kerrotaan myös, että nuoren sukupuolidysforia näyttää todennäköisesti säilyvän aikuisuuteen asti. Hormonihoitojen aloittaminen on nykyisin mahdollista 16-vuotiaalle nuorelle. Sukupuoliristiriidan kanssa eläminen voi heikentää yksilön hyvinvointia merkittävästi ja altistaa syrjiville käytännöille. 16 vuoden iässä nuori siirtyy usein uuteen opiskelupaikkaan, ja oikea-aikainen sukupuolen vahvistaminen voisi olla elämänlaadun ja syrjinnän välttämisen kannalta tärkeä.
Ehdoton täysi-ikäisyyden ikäraja sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle ei käsillä olevan esityksenkään pohjalta voida katsoa olevan täysin sopusoinnussa lapsen tai nuoren oikeuksien kanssa, ja mahdollisuutta sukupuolen oikeudelliseen vahvistamiseen irrallisena lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista tulisi vielä selvittää."
Seppo Heinonen, toimialajohtaja, HUS Naistentaudit ja synnytykset
----------
"Esityksessä sukupuolen vahvistamisedellytyksenä pidetään täysi-ikäisyyttä (18 vuotta). Esitysluonnoksessa tuodaan esille se, että sukupuolen vahvistaminen tulisi olla mahdollista tarvittaessa myös alle 18-vuotiaalle siten, että toteutus tukisi lapsen/nuoren oikeuksia ja hyvinvointia eri tilanteissa, vaikka pohdinta alle 18-vuotiaan sukupuolen vahvistamisesta ei luonnoksen mukaan kuulunutkaan esityksen valmisteluun. Naistentautien ja synnytysten alalla esimerkiksi raskauden ehkäisyn ja raskauden keskeyttämisen suhteen alle 18-vuotiaita pidetään kykenevinä tekemään päätökset itsenäisesti. Tältä osin luonnos on mielestämme puutteellinen. Kannatamme ikärajan perusteellista selvittämistä jatkossa ja jatkotoimia asian suhteen."
Turun yliopistollinen sairaala, Naistentaudit ja synnytykset, Lapsettomuusyksikkö
----------
"Alalukuun 2.1.2. sisältyvä kappale ”Yhdistyneet kansakunnat” avaa lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59 ja 60/1991) sisältöä. Ulkoministeriö kiinnittää erityistä huomiota esitysluonnoksen täysi-ikäisyyden edellytykseen oikeudellisen sukupuolen vahvistamiselle. Ulkoministeriö katsoo, että asian arvioinnissa tulisi huomioida lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää yleissopimuksen periaatteisiin, jotka koskevat lapsen etua (3 artikla 1 kohta), syrjinnän kieltoa (2 artikla) sekä lapsen oikeutta saada näkemykset huomioon otetuiksi (12 artikla)."
"Esityksen sivulla 34 on viitattu ihmisoikeuskomitean antamiin loppupäätelmiin (CCPR/C/FIN/CO/7) Suomen seitsemännestä määräaikaisraportista (CCPR/C/FIN/7) koskien KP-sopimuksen täytäntöönpanoa. Ulkoministeriö katsoo, että esitysluonnoksessa olisi aiheellista avata laajemmin sekä KP-sopimusta, että näitä päätelmiä. Ihmisoikeuskomitean loppupäätelmien kappaleessa 20 ja 21 kappaleissa todetaan seuraavaa seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä ja intersukupuolisuudesta:
”20. Komitea on huolestunut seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvasta sosiaalisesta leimaamisesta, syrjinnästä ja väkivallasta. Komitea panee merkille meneillään olevan translain muuttamisen, mutta on huolestunut siitä, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen kestää kauan ja siihen vaaditaan sterilisaatio ja diagnoosi transsukupuolisuudesta, joka on määritelty mielenterveyden häiriöksi. Komitea on huolestunut myös siitä, että näihin toimenpiteisiin suostuneiden transsukupuolisten lasten voi olla mahdotonta saada sukupuolensa vahvistetuksi oikeudellisesti. Lisäksi komiteaa huolestuttaa se, että intersukupuolisille lapsille tehdään edelleen peruuttamattomia ja kajoavia lääketieteellisiä toimenpiteitä. Komitea panee huolestuneena merkille, että nämä toimenpiteet usein perustuvat stereotyyppiseen näkemykseen sukupuolirooleista ja että ne usein suoritetaan ennen kuin lapset saavuttavat iän, jossa he voivat antaa täyden, vapaan ja tietoon perustuvan suostumuksensa (3, 7, 9, 17, 24 ja 26 artikla)."
Ulkoministeriö
----------
"Huomioon tulisi ottaa myös lapsen oikeus omaan kehoon ja sukupuoli-identiteettiin. Valmistelutyön taustaselvityksissä sekä mm. Lapsiasiavaltuutetun, Väestöliiton, Sateenkaariperheiden, Lastensuojelun Keskusliiton ja Mannerheimin lastensuojeluliiton yhteisessä kannanotossa vaatimus täysi-ikäisyydestä on nähty lasten oikeusturvaa ja terveyttä heikentävänä. Lain täytyy nojata asiantuntija-arvioihin, ja näiden mukaan lapsen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja lasten hyvinvointi edellyttää täysi-ikäisyyden vaatimuksesta luopumista."
Naisasialiitto Unioni ry
----------
"Karkein ihmisoikeuksia loukkaava ehto luonnoksessa on ehdoton vaatimus täysi-ikäisyydestä, jotta henkilö voi juridisesti vahvistaa sukupuolensa. Tällaisen ennakkoehdon asettaminen johtaisi Amnestyn mukaan kategorisiin lapsen oikeuksien loukkauksiin. Myös valmistelutyön yhteydessä teetetty selvitys toteaa yksiselitteisesti, että täysi-ikäisyyteen asetettavaa ikärajaa ei voida pitää sopusoinnussa lapsen oikeuksia koskevien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa."
Amnesty International Suomen osasto
----------
"Lapsen edun arvioinnissa ja määrittämisessä tulisi kunnioittaa kaikkia LOS:ssa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa vahvistettuja oikeuksia. Sen lisäksi, että lapsen etu on aineellinen oikeus ja tulkintaperiaate, on sillä myös prosessuaalinen ulottuvuus, joka edellyttää, että aina tehtäessä tiettyyn lapseen, tiettyyn lapsiryhmään tai yleisesti lapsiin vaikuttavia päätöksiä, päätöksenteossa on arvioitava päätöksen mahdollisia (myönteisiä tai kielteisiä) vaikutuksia(3), ja lisäksi päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi, että lapsen etu on otettu nimenomaisesti huomioon. Sopimusvaltioiden on siis selostettava, kuinka lapsen oikeutta saada etunsa ensisijaisesti huomioiduksi on kunnioitettu ja kerrottava, mitä on pidetty lapsen etuna ja millä perustein sekä kuinka lapsen etua on punnittu suhteessa muihin seikkoihin riippumatta siitä, onko kyse laajoista politiikkakysymyksistä vai yksittäistapauksista(4). Valtiolla on velvollisuus varmistaa, että lainsäädännössä osoitetaan lapsen edun ensisijainen huomiointi (5).
Lapsivaikutusten arviointi on erityisen tärkeää, kun ehdotetaan sääntelymallia, joka on ristiriidassa lapsen oikeuksien kanssa. Nyt esitysluonnoksesta saa kuvan, että sen lapsivaikutuksia on selvitetty lähinnä muodollisuutena. Jos valittu ratkaisu ei ole lapsen edun mukainen, tämä on perusteltava sen osoittamiseksi, että lapsen etu otettiin ensisijaisesti huomioon ratkaisun tuloksesta huolimatta (6). Lapsen edun käsitteen joustavuus altistaa sen myös väärinkäytöksille esimerkiksi syrjivien ratkaisujen perusteluissa ja on hyvä muistaa, että ”aikuisen arvio lapsen edusta ei voi ohittaa velvollisuutta kunnioittaa kaikkia yleissopimuksen mukaisia lapsen oikeuksia” (7)."
"Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ovat monella tapaa haavoittuvassa ja epäedullisessa asemassa, myös jo pelkästään ikänsä vuoksi. Heidän itsemääräämisoikeutensa turvaaminen edellyttää Suomelta pikaisia toimenpiteitä."
Lapsiasiavaltuutetun toimisto
----------
"Lakiesityksessä sukupuolen vahvistaminen edellyttää täysi-ikäisyyttä. Psykologiliitto esittää, että ikärajaa tulisi muuttaa muita Pohjoismaita vastaavalle tasolle. Islannissa sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ikäraja on 15 vuotta (vanhempien suostumuksella mahdollisuus aiemminkin), ja Norjassa on käytössä 16 vuoden ikäraja (vanhempien suostumuksella kuusi vuotta). Tanskassa ja Ruotsissa on myös esitetty alaikäisille mahdollisuutta juridisen sukupuolen vahvistamiselle vähintäänkin vanhempien luvalla."
"Suomessa on mahdollista aloittaa lääketieteellinen sukupuolenkorjaus 16-vuotiaana. Identiteetin ja ulkoasun kanssa ristiriidassa oleva sukupuolimerkintä voi altistaa nuorta syrjinnälle. Mahdollisuus juridisen sukupuolimerkinnän muuttamiseen on yhteydessä vähäisempään itsemurhariskiin ja parempaan psyykkiseen hyvinvointiin alaikäisillä transihmisillä. Juridinen vahvistus omalle sukupuolelle lisää myös resilienssiä silloin kun nuori altistuu syrjintäkokemuksille. (Bauer ym., 2015; Restar ym., 2020)
Sukupuolimerkinnän korjaamisen ikärajan laskeminen on keino edistää transnuorten psyykkistä hyvinvointia sekä ehkäistä mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. Juridisen sukupuolimerkinnän korjaaminen ei ole peruuttamaton muutos eikä sen voida katsoa aiheuttavan merkittävää riskiä nuoren hyvinvoinnille. Vaikka sukupuoliristiriita ei ole aina nuoruudessa pysyvä tila, voidaan sukupuolen vahvistamisen hyödyt psyykkiselle hyvinvoinnille katsoa suuremmiksi kuin riskit. Suosittelemme omalla ilmoituksella tapahtuvan sukupuolen vahvistamisen ikärajaksi vastaavaa ikärajaa kuin alaikäisen nimenmuutoksessa (15-vuotias voi hakea itsenäisesti, tätä nuoremmat huoltajien suostumuksella)."
Suomen Psykologiliitto
----------
"Kirkkohallitus pitää tärkeänä, että lain uudistamisen yhteydessä kuullaan monipuolisella tavalla heitä, joita asia koskee henkilökohtaisesti. Lakia uudistettaessa on huomioitava myös lapsen oikeudet ja lapsen edun ensisijaisuus. Lakia ei tulisi uudistaa ilman lapsivaikutusten arviointia. Monet tutkimukset osoittavat, että sukupuoliristiriitaa kokevat nuoret ovat muita alttiimpia kiusaamiselle, väkivallalle, yksinäisyydelle ja ahdistuksen kokemuksille. Niin lasten kuin nuortenkin parissa työskentelevien kykyä kohdata sukupuolten moninaisuutta tulee parantaa.
Yhteiskunnassa esiintyy vielä paljon vanhentunutta tietoa ja väärinymmärryksiä seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuolen moninaisuudesta. Vanhentuneen tiedon ja väärinymmärrysten aiheuttamaa kärsimystä voidaan lievittää ja korjata jakamalla luotettavaa tietoa. Luotettavan tiedon jakaminen ja ymmärryksen lisääminen vähentävät esimerkiksi sateenkaarinuorten riskejä mielenterveysongelmiin, parantavat heidän hyvinvointiaan ja tukevat myös niitä sateenkaarinuoria, joita oma perhe tai taustayhteisö ei tue."
Kirkkohallitus
----------
"THL katsoo, että edellytysten selvittämisen menettelytapa on pääosin selkeä ja perusteltu. Vaatimus täysi-ikäisyydestä on kuitenkin ongelmallinen ja heikentää translasten ja -nuorten asemaa. Heille juridisen sukupuolen korjaamisella jo ennen täysi-ikäisyyttä olisi merkittävä hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä vaikutus.
THL:n Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan nuorten, joiden sukupuoli eroaa virallisesta sukupuolesta, hyvinvointi on muita nuoria heikompi liki kaikilla mittareilla. Tulokset ovat yhdenmukaiset seksuaalivähemmistöjen nuorten kanssa. Mielialaan liittyvät huolet ovat sukupuolivähemmistöjen nuorilla lähes kaksi kertaa muita nuoria yleisempiä. Ahdistuneisuus ja masennusoireilu olivat sukupuolivähemmistöjen nuorilla lähes kolme kertaa muita nuoria yleisempiä ja heistä 45 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tuloksista käy myös ilmi, että sukupuolivähemmistöjen nuorista useampi kuin muista nuorista ei saa tukea ja apua ongelmiin silloin, kun he sitä todella tarvitsisivat. Täysi-ikäisyysvaade ylläpitää transnuorten vaikeutta saada apua ja tukea.
Myös Sanna Koulun (2022) virkamiestyöryhmän toimeksiannosta tekemä selvitys nostaa esiin, että lainvalmistelun yhteydessä on tuotu esiin useita hallitusohjelman mukaisen ikärajan asettamia haasteita lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Selvityksen mukaan ehdotonta täysi-ikäisyyteen asetettavaa ikärajaa ei voida pitää lapsen oikeuksien mukaisena."
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
----------
"Täysi-ikäisyyden vaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä on ristiriidassa lapsen oikeuksien kanssa eikä mahdollista lapsen edun yksilöllistä arviointia. Sukupuolen vahvistaminen tulisi tehdä mahdolliseksi myös 15 vuotta täyttäneille. Sukupuolen vahvistamisen lykkääntyminen jopa vuosilla heikentää transnuorten hyvinvointia huomattavasti. Tutkimusnäyttö osoittaa, että sukupuoliristiriidan kokemus voi alkaa hyvinkin aikaisin ja sen kanssa eläminen voi merkittävästi heikentää yksilön hyvinvointia ja altistaa syrjiville käytännöille. Mahdollisuus saada oikean sukupuolen mukaiset henkilöpaperit viivytyksettä helpottaisi lukuisten transnuorten elämää, vähentäisi syrjintää ja parantaisi nuorten hyvinvointia."
"Alaikäisten asema lakiuudistuksessa tulee arvioida huolellisesti. Esityksen mukaan tällainen punninta ei ole kuulunut esityksen valmisteluun. Kuitenkin kyse on lapsen oikeuksista, jotka Suomi on sitoutunut ottamaan huomioon kaikessa päätöksenteossaan. Mikäli hallituksen esitys ei muutu tältä osin, perustuslakivaliokunnan on tärkeää ottaa kantaa siihen, onko esitys Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukainen."
Naisjärjestöjen Keskusliitto
----------
"Juridisen sukupuolen vahvistamista koskevaan lakiin liittyvä lapsen oikeuksien muistio sisältää selkeästi ilmaistut perusteet sen puolesta, että juridisen sukupuolen vahvistaminen olisi mahdollista myös alaikäiselle. Muistiossa todetaan suoraan, että “[e]hdotonta täysi-ikäisyyteen perustuvaa ikärajaa ei voida pitää lapsen oikeuksien mukaisena”. Lisäksi siinä esitetään perus- ja ihmisoikeuksiin ja transsukupuolisia koskevaan tutkimukseen liittyviä perusteita sille, miten juridisen sukupuolen vahvistaminen voi olla alaikäisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta myönteinen asia. Tämän valossa Setan nuorisotoimikunta pitää eduskuntaan tuotavaa hallituksen esitystä sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita rikkovana että tieteeseen perustumattomana."
"Muistiossa esiteltävä tutkimusnäyttö toteaa tosiasian, että terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät haasteet ovat yleisempiä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla nuorilla, joita me Setan nuorisotoimikunnassa edustamme. Muistiossa esiteltävien Ristorin ja Steensmanin näkemyksen mukaan sukupuoliristiriidan selkeytymisen kannalta 10-13 vuoden ikä on keskeinen. Murrosiässä alkava sukupuoliristiriidan todetaan olevan melko pysyvä. Tutkimusaineiston perusteella voidaankin tehdä melko suoranainen johtopäätös, että 18 vuoden ikä perustuu lähinnä siihen, että se on juridisen sukupuolen vahvistamisen ikäraja vanhassa laissa. Lainsäädännön muuttamiselta voisi olettaa, että se perustuisi tutkittuun tietoon, eikä vanhojen rakenteiden säilyttämiseen - varsinkin, kun muistiokin toteaa, että “[s]ukupuoliristiriitaa kokevat nuoret ovat itse tuoneet esiin, että sosiaalinen transitio ilman mahdollisuutta juridiseen sukupuolen vahvistamiseen tai nimenmuutokseen voi johtaa syrjiviin kokemuksiin tilanteissa, joissa heidän on esitettävä henkilöllisyystodistuksensa”. Syrjinnän vähentäminen pitäisikin olla lainsäädännön muuttamisessa itsestäänselvänä valtiosääntöisenä lähtökohtana."
"Setan nuorisotoimikunta katsoo edellä mainitun perusteella, että selvitys lapsivaikutusten arvioinnin tueksi esittää itsessään painavat perusteet arvioida uudelleen juridisen sukupuolen vahvistamista koskevaa ikärajaa. Lainsäädännön muuttamisen tulisi perustua tutkittuun tietoon, eikä hallitusohjelmassa sovittuihin kyseenalaisiin linjauksiin, kun on osoittautunut, että nyt vireillä oleva lakiesitys loukkaa ainakin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain henkeä. Nykyisen lain ikäraja perustuu lääketieteellisen prosessin ja juridisen sukupuolen vahvistamisen yhteenliittymään, jota nyt ollaan poistamassa. Siten perusteet 18 vuoden ikärajalle ovat kokonaan kadonneet. Setan nuorisotoimikunta toivoo, että hallitus ei unohda translapsia ja -nuoria lakiesityksen jatkovalmistelussa."
Setan nuorisotoimikunta
----------
"Esityksen keskeisin ongelma on täysi-ikäisyyden säilyttäminen sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, ehdotonta ikärajaa sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle ei voida pitää lapsen oikeuksien kanssa sopusoinnussa olevana ratkaisuna. Perusteluja sille, miksi on päädytty lapsen oikeuksien kannalta epäsuotuisaan ratkaisuun, ei esityksessä ole. Perustelematta jää myös poikkeaminen yhdenvertaisuutta koskevasta, perustuslain 6 §:n 2 momentissa olevasta lainsäätäjää sitovasta yleisestä syrjintäkiellosta. Näin on huolimatta siitä, että esityksessä todetaan nykylain perustelujen menettävän täysi-ikäisyyden osalta osin merkitystään, kun sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytetään lääketieteellisestä diagnoosista ja hoidoista.
Nykytilan säilyttäminen alaikäisten osalta ei ole neutraali valinta. Esityksessä on ansiokkaasti tarkasteltu nykytilanteen vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Esityksessä mainitun tutkimusnäytön mukaan sukupuoliristiriidan kokemus voi alkaa hyvinkin aikaisin ja vaikka sukupuoliristiriita ei jatkuisi aikuisuuteen, sen kanssa eläminen voi merkittävästi heikentää yksilön hyvinvointia ja altistaa syrjiville käytännöille. Sosiaalinen transitio ja sitä tukeva sukupuolen vahvistaminen parantavat hyvinvointia ja vähentävät syrjintää. Nykytilan säilyttäminen juridisen sukupuolen vahvistamisesta alaikäisen osalta ei siten ole lapsen oikeuksien tai lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta neutraali valinta.
Huolimatta siitä, että esityksessä ja lapsivaikutusten arvioinnin tueksi laaditussa selvityksessä on varsin laajastikin käsitelty juridisen sukupuolen vahvistamisen mahdollistamista alaikäisille, ei esityksestä käy ilmi, miksi näin tärkeä asia ja sen vaikutus lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksiin on kuitenkin jätetty jatkovalmistelussa selvitettäväksi ja arvioitavaksi. Avoimeksi myös jää, milloin ja missä yhteydessä asia on tarkoitus ottaa jatkovalmisteluun."
"Keskusliitto näkee tärkeäksi painottaa, että transnuorilla psyykkinen hyvinvointi korreloi vahvasti sen kanssa, miten tyytyväisiä he olivat mahdollisuuksiinsa ilmaista sukupuoltaan (THL, kouluterveyskysely 2017 ja 2019). Mahdollisuus sukupuolen oikeudelliseen vahvistamiseen antaisi nuorelle mahdollisuuden ilmaista sukupuoltaan vapaasti, ja toisaalta se myös suojaisi tuomasta esiin sukupuoliristiriitaansa arkitilanteissa ja suojaisi näin nuoren yksityisyyttä. Henkilön juridinen sukupuoli näkyy useissa arkisissa elämän tilanteissa, kuten vaikkapa bussikortissa ja oppilaitosten järjestelmissä sekä siinä, missä sukupuolessa nuori kohdataan esimerkiksi terveydenhuollossa (Seta ry 2018. Moninaiset lapsemme. Raportti translasten ja intersukupuolisten lasten hyvinvoinnista, hoidosta ja juridisesta asemasta).
Keskusliiton näkemys on, että täysi-ikäisyysvaatimuksesta tulisi luopua ja sukupuolen juridinen vahvistaminen tulisi sallia myös alle 18-vuotiaille. Jos täysi-ikäisyysvaatimuksessa pysytään, olisi jatkovalmistelussa tärkeää perustella miksi esityksessä on päädytty ratkaisuun, mikä esityksen itsensä mukaan ei ole sopusoinnussa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja mikä on se hyväksyttävä peruste, jolla perustellaan poikkeaminen perustuslain syrjintäkiellosta."
Lastensuojelun Keskusliitto
----------
"Sukupuolen juridisen vahvistamisen rajaaminen edelleen täysi-ikäisiin on ongelmallista alaikäisten itsemäärämisoikeuden toteutumisen kannalta ja unohtaa täysin paitsi transsukupuolisten, myös intersukupuolisten lasten ja nuorten oikeudet. YK:n Lapsen oikeuksien komitea on korostanut jo vuonna 2016 nuorten oikeutta sukupuoliidentiteetin kunnioittamiseen. (General comment No. 20/2016 on the implementation of the rights of the child during adolescence.)
Suomessa vuonna 2019 voimaan tullut uudistettu nimilaki on mahdollistanut jo oman sukupuoli-identiteetin mukaisen nimenmuutoksen alaikäisille. Sukupuolen juridisen vahvistamisen salliminen alaikäisille olisi näin ollen ainoastaan loogista. Koska sukupuolen juridinen vahvistaminen on ylipäätään ilmiönä suhteellisen uusi, sen vaikutuksista alaikäisiin puuttuu kattavaa tutkimusta, erityisesti Euroopasta. On kuitenkin olemassa esimerkiksi vähemmistöstressiä koskevia tutkimuksia ja selvityksiä, myös Suomesta, jotka puoltavat juridisen vahvistamisen mahdollistamista myös alaikäisille. Transsukupuolisuuden selviäminen henkilöpapereista on syrjintä- ja turvallisuusriski yhtä lailla nuorille kuin aikuisillekin. Juridinen sukupuolen vahvistaminen on matalan kynnyksen keino helpottaa transsukupuolisten elämää ilman pitkällistä hoitoprosessia.
Juridinen transitio on huomattavasti helpompi perua kuin esimerkiksi kliininen. Jo siksikin se tulisi sallia alaikäisille. Oppia käytännön toteutukseen ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä esimerkiksi Norjassa ja Islannissa alaikäiset huomioivat lait ovat jo voimassa."
Sukupuolentutkimuksen seura
----------
"Esitysluonnoksen perustavanlaatuisin epäkohta on se, että alaikäisillä ei kategorisesti olisi oikeutta sukupuolen vahvistamisen antamaan turvaan. Esitysluonnoksessa todetaan, että säätely alaikäisten osalta olisi vaatinut asian tarkempaa selvittämistä. Kysymys kuuluukin, miksi hallitus päätti jo etukäteen, että tämän erittäin tärkeän näkökulman selvittäminen jätettiin tekemättä.
Sitä, että hallitus linjasi lapsen edun selvittämisen jättämisestä säätelyn ulkopuolelle jo ennen kuin mitään lapsivaikutusselvityksiä oli asiasta tehty, voidaan pitää YK:n lapsen oikeuksien periaatteiden vastaisena päätöksenä. Kaikissa lasta koskevissa asioissa tulisi voida punnita lapsen etu. Tässä uudistushankkeessa lapsen edun arvioimisen esteeksi nousi hallituksen vastuuton päätös jättää alaikäisten asema jo lähtökohtaisesti valmistelun ulkopuolelle.
Suomi on juuri viime vuonna saanut YK:n lapsen oikeuksien komitealta langettavan päätöksen lapsen edun arvioinnin huomiotta jättämisestä sateenkaariperheen turvapaikkapäätöksessä. Nyt Suomi sitten olisi jättämässä myös sukupuolen vahvistamisen yhteydessä lapsen edun *kokonaan* huomioimatta! Tämä osoittaa mielestämme hallituksen törkeää välinpitämättömyyttä lapsen oikeuksien sopimukseen sitoutumisessa."
Sateenkaariperheet ry
----------
"Esitysluonnoksesta ei näkemykseni mukaan käy selkeästi ilmi, miksi sukupuolen vahvistamista koskevan asiakokonaisuuden kannalta varsin keskeinen kysymys eli punninta täysiikäisyysvaatimuksesta sekä sukupuolen vahvistamisen vaikutuksista ja merkityksestä lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksiin on jätetty jatkovalmistelussa selvitettäväksi ja arvioitavaksi. Lakiesitys toisaalta jo sisältää kannanoton: sukupuolen vahvistamisprosessi esitetään jatkossakin mahdolliseksi vain täysi-ikäisille. Katson, että ratkaisu edellä mainittujen kysymysten perusteellisen arvioinnin jättämisestä tämän lakihankkeen valmistelun ulkopuolelle ei ole tyydyttävä, kun otetaan huomioon muun ohessa esitysluonnoksessa (s. 35) esille tuodut Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan, eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ja tasa-arvovaltuutetun kannanotot ja ratkaisut, joissa on tuotu selkeästi esille tarve selvittää täysi-ikäisyyden kriteeriä translakia uudistettaessa sekä pohtia kyseisen kriteerin poistamista oikeudellisen sukupuolen vahvistamisessa, ottaen huomioon lapsen ikä, kehitystaso ja lapsen etu. Esitysluonnoksen perusteella jääkin avoimeksi, missä yhteydessä, milloin ja millä tavoin asiakokonaisuus on tarkoitus ottaa jatkovalmisteltavaksi."
Tuula Karjalainen, oikeuskanslerinvirasto
----------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi harkiten, kiitos!