Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus julkaisi 24.8.2021 kirjoituksen otsikolla "Laaja asiantuntijajoukko puolustaa transnuorten jarrutushoitoa". Johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska referoi kirjoituksessa International Journal of Transgender Health -tiedelehden heinäkuun numeron pääkirjoitusta, jossa käsiteltiin nuorten puberteetin jarrutushoitoa, eli blokkerihoitoa.
Transvastaisten ja -epäilevien taholla hormoniblokkerihoidot on laajalti tuomittu "myrkyiksi", jotka kastroivat lapset, estävät normaalin kehityksen, vaikuttavat älykkyyteen, haurastuttavat luut, niitä ei ole hyväksytty tähän käyttöön, yms. Nämä käsitykset perustuvat ihan oikeille asioille, mutta niiden merkitystä kokonaisuudessa ei ymmärretä, vaikutuksia suurennellaan, tai lääkitsemättömyyden vaikutuksia vähätellään. Tämä käsitys on saatu levitettyä todella laajalle, niin että oikeiden asiantuntijoiden ääni on jo vaikea löytää. Oikeilla asiantuntijoilla tarkoitan niitä lääketieteen ammattilaisia, jotka näitä hoitoja tutkivat, suosittelevat, ja/tai määräävät potilaille, kuten esimerkiksi WPATH, EPATH, the Endocrine Society, the American Academy of Pediatrics, sekä Australian, Uuden-Seelannin ja Espanjan kansanterveyslaitokset. Myös Suomen uudet hoitosuositukset (PALKO) sisältävät hormoniblokkerihoidot. Transvastaisten tahojen työkalupakissa on myös näiden oikeiden asiantuntijoiden vähättely ja mustamaalaus.
Kuten SMOK:n kirjoituksessa todetaan, hormoniblokkerihoito on varsin tutkittua hoitoa, ja sen vaikutukset tiedetään. Lääkkeillä on myös haitallisia sivuvaikutuksia, ja on tietenkin aina yksilöllisesti pohdittava lääkkeen käytön hyödyt vs. haitat, ja punnittava, kumpi on potilaalle parhaaksi: lääkitä ja kärsiä sivuvaikutuksista, vai jättää lääkitsemättä ja kärsiä sen aiheuttamat vaikutukset.
Transvastaisten tahojen lobbaus on saanut aikaan takapakkia, ja blokkerihoitojen hyödyllisyys on asetettu kyseenalaiseksi. Yksi esimerkki tästä on Keira Bellin oikeustapaus Isossa-Britanniassa. Tästä johtuen "ROGD-uskovaiset" vanhemmat saivat myös Ruotsissa lobattua muutaman sairaalan luopumaan blokkerihoidoista toistaiseksi, kuten kirjoitin blogissani aiemmin.
Tahot, jotka ovat esittäneet kritiikkiä blokkerihoitoja kohtaan, eivät itse ole käyttäneet tai tutkineet blokkereita. Kun kävin läpi alussa mainitsemani artikkelin viitteitä hormoniblokkerihoidon kritiikistä, näissä on viitattu täsmälleen samoihin tutkimuksiin, joihin suosituksetkin viittaavat, tai tietoihin, joilla ei ole mitään tekemistä sukupuolidysforian hoidossa. Eli tahot, joilla ei ole käytännön kokemusta ja asiantuntemusta blokkerihoidosta, tulkitsevat samoja hormoniblokkerihoitotutkimuksia täysin päinvastoin kuin ne tahot, joilla on hoidosta tai tutkimuksesta käytännön kokemusta. Kumpaa sinä uskoisit?
Kokosin tähän muutamia tutkimuksia, joihin voitte halutessanne tutustua ja päätellä itse, ovatko blokkerit turvallisia ja tutkittuja, vai eivät.
Pitkäaikaiset vaikutukset ennenaikaisen murrosiän hoidossa
22 vuoden mittainen seurantatutkimus hormoniblokkerihoidosta yhdellä henkilöllä
Seurantatutkimus 8 vuoden ajalta
Hormoniblokkerihoidon ohjeet v. 2011
Kanadalainen tutkimus, 84 henkilöä
Italialainen tutkimus, hormoniblokkerihoitoa ei saatavilla
Vertaileva tutkimus, hormoniblokkerihoito vs. ei blokkerihoitoa
Blokkerihoidon vaikutus kognitiivisiin toimintoihin
Blokkerihoidon vaikutus luutiheyteen
Toinen tutkimus vaikutuksista luuntiheyteen
Tutkimus blokkerihoidon tehosta ja turvallisuudesta
Tutkimus psyykkisestä toimintakyvystä blokkerihoito vs. ei blokkerihoitoa
Australialaisen alaikäisten transklinikan johtaja Michelle Telfer teki valituksen The Australian -lehdessä julkaistuista kymmenistä artikkeleista ja niiden sisältämistä vääristä tiedoista koskien hormoniblokkerihoitoa, ja Australian Press Council on julkaissut päätöksensä: lehti on syyllistynyt useisiin rikkomuksiin. Päätöksen mukaan The Australian -julkaisun on ryhdyttävä toimiin korjatakseen seuraavat asiat:
1. Varmistaa, että uutisraporteissa ja muualla oleva fakta-aineisto on paikkansapitävää eikä harhaanjohtavaa, ja että se erottuu muunlaisesta aineistosta, kuten mielipiteistä.
2. Varmistaa, että tosiseikat esitetään oikeudenmukaisesti ja tasapainoisesti, ja että kirjoittajien mielipiteet eivät perustu merkittävästi virheelliseen aineistoon tai keskeisten tosiasioiden laiminlyöntiin.
3. Varmistaa, että jos aineisto viittaa tiettyyn henkilöön kielteisesti, annetaan oikeudenmukainen tilaisuus julkaista hänen vastauksensa myöhemmin, jos se on kohtuudella tarpeen.
4. Välttää aiheuttamasta tai myötävaikuttamasta rikokseen, ahdistukseen tai ennakkoluuloihin, tai huomattavaan riskiin terveydelle tai turvallisuudelle, ellei se ole yleisen edun mukaista.
Lopuksi vielä muutamia kansainvälisiä asiantuntijoiden laatimia hormoniblokkerisuosituksia ja julistuksia:
Kansainvälisten asiantuntijoiden yhteinen julistus liittyen Bell vs. Tavistock -oikeustapaukseen
Myrkkyä vai mannaa siis? Ei kumpaakaan, vaan tarpeellista lääkettä joillekin.
PS. Tähän kirjoitukseen on turha tulla kommentoimaan, että blokkereita käytetään seksuaalirikollisten katsroimiseen yms., sellaisia kommentteja en julkaise. Jos sinulla on jotain järkevää sanottavaa, niin sen voin julkaista.
Hei, en tiedä huomasitko jo, mutta nuo listaamasi kohdat eivät ole neuvoston vaatimia toimenpiteitä vaan sääntöjä, joiden perusteella juttua on arvioitu. Itse päätöksestä ilmenee, että neuvosto ei tullut lopputulokseen, että The Australian olisi tehnyt useita virheitä, eikä se todennut lehden levittäneen väärää tietoa.
VastaaPoistaHei, kiitos huomiosta. Se pitää paikkansa osittain. Kyllä, nämä ovat sääntöjä, joiden perusteella juttua on arvioitu. Mutta se ei pidä paikkaansa, että neuvoston mielestä The Australian ei olisi tehnyt useita virheitä. Neuvoston päätöksessä listataan rikkomuksia kolmea sääntöä kohtaan, ja annetaan muitakin huomautuksia.
Poista