Luonnos uudeksi translaiksi lausuntokierrokselle

Virkamiestyöryhmä on saanut valmiiksi luonnoksen laista sukupuolen vahvistamiseksi, eli ns. translaista. Se on nyt kenen tahansa lausuttavana lausuntopalvelussa.

On toisaalta hämmästyttävää, toisaalta odotettua, että lakiluonnos noudattaa hallitusohjelmaa kirjaimellisesti. Alaikäisille ei ole esitetty mahdollisuutta korjata juridista sukupuoltaan. Se hämmästyttää siksi, että on olemassa erittäin painavat ja pätevät perustelut alaikäisten oikeuksien puolesta, mutta silti heidät on jätetty ulkopuolelle. Nämä perustelut on jopa kirjattu tähän lakiluonnokseen. Se on odotettua siksi, että hallitus tekee tässä ennen kaikkea politiikkaa, eli ajattelee äänestäjiään, sen sijaan että se olisi aidosti tekemässä ihmisoikeuksien ja erityisesti lasten ja nuorten ihmisoikeuksien mukaisia päätöksiä. Muuta johtopäätöstä en pysty tästä tekemään, sillä argumentit alaikäisten ulkopuolelle jättämisen puolesta puuttuvat lakiluonnoksesta. Ainoa selitys, joka lakiluonnoksessa annetaan, on tyyliä "ei kuulunut toimeksiantoon":

"Lapsen sukupuoli-identiteetti on lähtökohtaisesti lapsen itsensä määriteltävissä hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Tutkimustiedon valossa sukupuoliristiriidan kokemus voi alkaa hyvinkin aikaisin ja vaikka sukupuoliristiriita ei aina ole pysyvä, voi sen kanssa eläminen merkittävästi heikentää yksilön hyvinvointia ja altistaa syrjiville käytännöille. Ehdotonta ikärajaa sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle ei siten voida pitää täysin sopusoinnussa lapsen oikeuksien kanssa.
Se, millä edellytyksillä ja menettelyllä sukupuolen vahvistaminen tulisi olla mahdollista lapsille, edellyttää kuitenkin lasten oikeuksien ja yleisperiaatteiden huolellista punnintaa ja sen selvittämistä, miten mahdolliset sääntelymallit kuten erilaiset ikärajat ja lapsen etua turvaavat menettelylliset takeet parhaiten ja mahdollisimman täysimääräisesti toteuttaisivat lapsen oikeuksia ja tukisivat lapsen hyvinvointia eri tilanteissa. Tällainen punninta ei ole kuulunut tämän esityksen valmisteluun, vaan asian selvittäminen edellyttää perusteellista jatkovalmistelua."

Työryhmätyöskentelyn yhteydessä on kuitenkin tehty seuraava selvitys: Selvitys sukupuolen oikeudellista vahvistamista koskevan sääntelyn vaikutuksista lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tästä puuttuu lakiluonnoksessa mainittu sääntelymallien punninta. Sekin olisi voitu hyvin tässä yhteydessä tehdä, mutta hallituksen tuki sille puuttuu. Selvityksestä:

"Kokonaisuutena tarkastellen ihmisoikeuskehitys on selvää. Lasten ja nuorten asemaa ei voi ohittaa, vaan lainsäädäntöön mahdollisesti sisällytettävät ikärajat ja menettelylliset ratkaisut tulee perustella säädettävän lain esitöissä. Tämän tarkastelun pohjana on pidettävä kuvattua ihmisoikeustilannetta, ja sen rinnalla on huomioitava asiaan keskeisesti liittyvä kansallinen lainsäädäntö sekä käytettävissä oleva tieto sukupuolen juridisen vahvistamisen vaikutuksista lasten ja nuorten elämässä."

Sinänsä ansiokkaassa selvityksessä on joitakin erikoisia ajatuksia, esimerkiksi tämä: 

"Sukupuoliristiriitaa kokevat nuoret ovat itse tuoneet esiin, että sosiaalinen transitio ilman mahdollisuutta juridiseen sukupuolen vahvistamiseen tai nimenmuutokseen voi johtaa syrjiviin kokemuksiin tilanteissa, joissa heidän on esitettävä henkilöllisyystodistuksensa. Samalla tärkeä kysymys on myös, mitä vaikutuksia juridisen sukupuolen vahvistamisella olisi niissä tilanteissa, joissa lapsella tai nuorella ei ole mahdollisuutta tai kiinnostusta sosiaaliseen transitioon tai sukupuoliristiriidan lääketieteelliseen hoitoon."

Eikö ole nuoren itsensä harkittavissa (vanhempien/huoltajien tuella), onko hänelle hyötyä sukupuolen juridisesta korjaamisesta? Minusta tuo selvityksen lause jotenkin olettaa, että kaikki sukupuoliristiriitaa kokevat nuoret korjaisivat juridisen sukupuolensa. Näinhän asia ei varmasti todellisuudessa ole. Korjaaminen harkitaan yksilöllisesti. Lainhan on tarkoitus mahdollistaa korjaaminen, ei pakottaa sitä. Mutta hyvä tietysti, että tätä asiaa tarkastellaan monipuolisesti eri näkökulmista.

Toinen erikoinen:

"Julkisessa keskustelussa on ilmaistu toisaalta myös huoli siitä, että huoltajat saattavat painostaa lasta hänen syntymässä määritellystä sukupuolestaan poikkeavaan sukupuolen ilmaisuun. Lähdeviite: Tutkimuksen valossa on vaikeaa arvioida, kuinka todennäköinen tämä riski on. Ks. kuitenkin Vaihtoehtoiset sääntelymallit 2020, s. 40, nimilain soveltamiseen liittyvän samantapaisen tilanteen kannalta." 

Voin kertoa, että tällaiset tapukset ovat mielikuvitusta tai erittäin harvinaisia. Jälleen, hyvä tarkastella asiaa monipuolisesti eri näkökulmista, mutta joku järki nyt sentään.

Lakiluonnoksessa on muitakin ongelmia, mutta jätän niiden puimisen niille, joita ne koskettavat.

Seta ry:n viestinnässä on hyvä, havainnollinen kuva tilanteesta:

Islannissa ja Norjassa sukupuolen juridinen korjaaminen on mahdollista alaikäisille, Tanska ja Ruotsi ovat parhaillaan laatimassa lakeja, jotka tämän mahdollistavat. (Myös Sveitsi uudisti translakinsa hiljattain, ja se huomioi alaikäiset.) Mitkä ovat Suomen perustelut tehdä toisin? Onko olemassa muuta perustelua kuin että hallituspuolueet pelkäävät äänestäjien mielipidettä? Äänestäjien, joiden mielestä heidän oma epämukavuutensa transsukupuolisuuden suhteen ja toimenpidettä mahdollisesti katuvien suojeleminen on TÄRKEÄMPÄÄ kuin väärässä juridisessa sukupuolessa elävien lasten ja nuorten todellisuus?

Viestini hallitukselle: TEHKÄÄ KERRALLA HYVÄ LAKI, ÄLKÄÄ JÄTTÄKÖ UUDISTUSTA PUOLITIEHEN!

Täytyy myös ihmetellä, miksi lakiluonnoksesta erityisesti pyydetään lausuntoa sellaisilta tahoilta kuin Aito Avioliitto ry, Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö, Suomen Yrittäjät, näin muutamia mainitakseni. Ministeriöiltä kai pyydetään kaikista lakiluonnoksista, mutta erityisesti transsukupuolisiin avoimen vihamielisesti suhtautuvan järjestön mukanaolo kummastuttaa. Suomessa on jo tasa-arvoinen avioliittolaki, miten transihmisten asema enää liittyy "aitoon avioliittoon"? Oman työni kautta ymmärrän, että lausuntoja pyydetään sellaisiltakin tahoilta, jotka suhtautuvat kielteisesti esitettyihin asioihin, mutta kyllä näillä tahoilla pitäisi olla jokin kytkös lausuttavaan asiaan. Lakiluonnoshan on muutenkin aivan kaikkien vapaasti lausuttavissa, joten siksikin erityinen lausuntopyyntö ko. järjestölle ihmetyttää.

Mahdollisesti positiivisena muutoksena lakiluonnoksesta on mainittava transasetuksen poistuminen. 

"Tarpeen voimassa olevan transasetuksen tyyppiselle yksityiskohtaiselle lääketieteellisen arvioinnin ja hoidon sääntelylle voidaan katsoa poistuvan, kun lisääntymiskyvyttömyysvaatimus poistetaan ja lääketieteellinen hoito eriytetään sukupuolen oikeudellisesta vahvistamisesta. Transsukupuolisuuden lääketieteellinen tutkimus ja hoito voidaan jatkossa toteuttaa terveydenhuollon yleislainsäädännön, kuten terveydenhuoltolain, potilaslain, Palkon suositusten sekä muiden lääketieteen suositusten ja käytäntöjen mukaan. Terveydenhuoltolaissa säädetään niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Sukupuoli-identiteettiin liittyvään epäselvyyteen tai sukupuolidysforiaan liittyvää hoitoa annetaan terveydenhuollon normaalin porrastuksen mukaisesti osana perusterveydenhuoltoa ja siihen ollessa tarvetta lähetteeseen perustuen erikoissairaanhoidon yksiköissä.
Johtopäätöksenä edellisestä on, että transasetukselle tai muulle juuri transsukupuolisten hoitoa koskevalle erityissääntelylle ei ole tarvetta, jos jatkossa oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä ei ole lääketieteellistä selvitystä. Osa tutkimuksista ja hoidosta on jatkossakin perusteltua keskittää tiettyihin yliopistollisiin keskussairaaloihin ottaen huomioon tutkimuksen ja hoidon harvinaisuus ja sen vaatima asiantuntemus. Keskittämisestä voitaisiin kuitenkin säätää jatkossa erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksella."

Onkin mielenkiintoista nähdä, miten sairaanhoitopiirit / tulevat hyvinvointialueet lausuvat tästä. Miten transsukupuolisuuden tutkimus ja hoito käytännössä järjestetään?