Kristillisyys, nationalismi ja transviha

Olen lukenut tänään useita tekstejä, joista koetan saada kiteytettyä olennaisimman tähän blogitekstiin. Näitä tekstejä yhdistää kristillisyys.

Helsingin Sanomissa julkaistiin artikkeli otsikolla "Suojele Jeesus Suomea - vanhoilliset kristityt ja kansallismieliset populistit ovat liittoutuneet. Onko Suomeen syntymässä väkevä uskonnollinen oikeisto?". Sähköpostiini kilahti päivittäinen otos Medium.com -alustan julkaisuja, joista yksi on nimeltään "On hating trans people - transphobia is alive and well - but why?" sekä "Trans in the South: Meet Kids Finding Acceptance in the Bible Belt". Twitteristä päädyin Uuden Suomen blogiin "Kristillisdemokratia kohti äärikristillismiä, vai onko se jo sitä?", jonka kommenteissa joku linkkasi Tapio Puolimatkan kirjoja käsittelevään graduun "Usko, tiede ja totuus - Tapio Puolimatkan käsitys tieteen perususkomuksista". Ja vielä Ylen uutinen "Kuuba kielsi yllättäen homojen marssin - luvaton pride johti pidätyksiin", jossa kerrotaan, että herätyskristillisten ryhmien aiheuttama paine voi olla perumisen taustalla.

Kristillisten ja nationalistien näkemykset perinteisistä suomalaisista arvoista alkavat olla aika samanlaisia. Hesarin artikkeli valottaa näiden porukoiden lähentymistä. Se myös kertoo, että näiden porukoiden ajatukset eivät itse asiassa ole suomalaisia, vaan omaksuttu mm. USAsta, Ranskasta ja Unkarista. Aito Avioliitto ry on ranskalaisen La Manif pour Tous -liikkeen sisarjärjestö.

Liberaali kantaväestö ja muslimimaahanmuuttajat koetaan uhkana näissä porukoissa. Vapaamielisyyden pelätään murtavan perinteiset perhe- ja sukupuolinormit sekä avioliittokäsityksen. Islamin pelätään uhkaavan Euroopan kristillistä perintöä. Se, että maallistuminen ja liberalismi yleistyvät, ja niiden käyttämä puhetapa ja kieli lisääntyvät, saavat "perinteisten arvojen" kannattajat puolustuskannalle. Suora lainaus Hesarista:

”Jossain päin maailmaa alkaa olla jo rikos, jos kerrot perheen koostuvan miehestä, naisesta ja lapsista. Se on mennyt siihen, että enemmistö pakotetaan ajattelemaan tietyllä tavalla, ellet halua joutua leimatuksi vihapuheesta”, Huhtala sanoo. Tähän ajatukseen on syytä pysähtyä hetkeksi. Tämä on yksi vanhoilliskristittyjen vastaliikkeen keskeisiä väitteitä: ”Mielipiteenvapautta on viety enemmistöltä.”

Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset laativat yhteisen Sananvapausjulistuksen äskettäin. Siinä sanotaan mm:

"Sananvapauden tila Suomessa on huono. Erityisesti konservatiivisia kristittyjä ja kansallismielisiä isänmaan ystäviä syrjitään."

Ymmärrän, miksi he ajattelevat näin. Mutta he eivät ymmärrä, että sillä vähemmistöllä on myös oikeus kertoa mielipiteensä ja tuoda esiin olemassaolonsa. He eivät ymmärrä, että vähemmistön mielipiteenvapaus ei vähennä enemmistön mielipiteenvapautta, eikä syrji enemmistöä. He itse syrjivät vähemmistöä, kun ovat kieltämässä heidän olemassa oloaan, julistamassa heitä psyykkisesti sairaiksi, vastustavat tasa-arvoista avioliittolakia ja translain uudistusta jne. Ja kun heitä sen vuoksi syytetään vihapuheesta, he kokevat sen mielipiteen rajoittamisena.

Hesarin artikkelista:

"Hän [helluntailaispastori Jimmy Huhtala] vaatii, että yhteiskunta sallisi vanhoilliskristityille vapauden toteuttaa Raamattuun nojaavia normejaan ja arvojaan ilman rangaistusten ja leimojen uhkaa."

Voin sanoa vain omasta puolestani, että minä kyllä sallin heille sen, kunhan he sallivat myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille samat oikeudet. 

Kirjailija Rachel Anne Williams kirjoittaa Medium-blogissaan transfobiasta ja sen syistä (linkki tekstin alussa). Hän esittää erityisesti trans-naisten vihan taustalla olevan miesten inhoreaktion, joka johtuu siitä, että mies huomaa olleensa kiinnostunut "miehestä" eli trans-naisesta, joten trans-nainen on siis hämännyt häntä luulemaan itseään "aidoksi" naiseksi. Naiset taas vihaavat trans-naisia, koska näkevät heidät epäonnistuneina miehinä ja vihollisina, jotka pyrkivät syrjäyttämään naiset ja heidän naiseutensa.

Transfobian syyt ovat Williamsin mukaan myös poliittisia, ja hän kuvailee tässä nimenomaan oikeistoa ja uskonnollisia perusteluja vihalle, aivan kuten Hesarinkin artikkelissa. Williams vetää nämä yhteen jotakuinkin seuraavasti:  

"Joten kun yhdistät luontaisen vastenmielisyysreaktion sukupuolen korjaamiseen, erityisesti miehestä naiseksi korjaamiseen, ja konservatiivisen liikkeen poliittisen ja uskonnollisen ideologian, tuloksena on voimakas, reaktiivinen viha trans-ihmisiä ja kaikkea heidän edustamaansa kohtaan."

Williams kirjoittaa, että transfoobikot eivät itse ymmärrä omaa transfobiaansa vihana. He ajattelevat, että trans-ihmiset ovat yksinkertaisesti harhaisia ja täysin väärässä. Tässä mielessä he vain säälivät trans-ihmisiä ja ajattelevat, että yhteiskunnan ei pidä vahvistaa näitä harhaluuloja muotoilemalla uusia lakeja tai tarjoamalla transhoitoja. Transfoobikot uskovat, että jos näitä harhaluuloja vahvistetaan ja trans-ihmisten vaatimuksiin suostutaan, se johtaa kaikenlaisiin perversioihin ja moraaliseen rappioon.

Williamsin mukaan vihaa on paitsi tiedostettu ja näkyvä viha, myös tiedostamaton, ennakkoluuloihin perustuva viha. Kristitty sanoo: "En vihaa ihmistä, vihaan syntiä jota hän tekee." Tämä tuntuu kuitenkin trans-ihmisestä vihalta, koska se "synti" jota tässä vihataan, on trans-ihmisen identiteetti, jolle ihminen itse ei voi mitään. Se on kuin ihonväri. Molemmat vihan muodot, tiedostettu ja tiedostamaton, ovat yhtä haitallisia, koska ne johtavat trans-ihmisten oikeuksien kieltämiseen.

Ja sitten se Puolimatka. Seta ei halunnut Tapio Puolimatkan osallistuvan heidän vaalipaneeliinsa, ja Puolimatka itse sekä Susanna Koivula (Aito Avioliitto ry:n pj) julistivat, että Setan ideologia ei kestä kriittistä tarkastelua ja siksi Puolimatkaa ei haluttu paneeliin. Susanna Koivula twiittasi:

"Puolimatka Seta ry:n paneelissa. Siinä oiskin ollut varsinainen "bileet on ohi" -hetki, kun proffa ois latonut faktat tiskiin. Ei kestä Setan setti kriittistä tarkastelua."

Vastasin itse Koivulan twiittiin, että Puolimatkan "faktat" on kumottu jo moneen kertaan, ja linkkasin esimerkiksi Julmarian blogitekstin "Vihatieteiden professori". Tähän Susanna vastasi:

"kumottu". "Vihatieteen". "Moneen kertaan". Jepjep

En ollenkaan kiistä, etteikö Puolimatka olisi älykäs ja saavuttanut jotain tieteellisellä urallaan, mutta olen samaa mieltä Julmarian kanssa Puolimatkasta "Vihatieteiden professorina". Kahlasin nopeasti lävitse Minttu Yli-Pereen gradun Puolimatkan käsityksistä tieteen perususkomuksista. Gradussa sanotaan, että Puolimatkan mielestä tieteen perustan täytyy olla Kristuksessa, ja tiede-käsityksen taustalla oleva naturalistinen usko ei kestä kriittistä tarkastelua. Gradun kirjoittaja toteaa yhteenvedossaan, että Puolimatka yksinkertaistaa käsitystä tieteestä ja uskosta ja jättää pois tieteen perususkomusten sisältämän elämän monimuotoisuuden. Puolimatka yrittää selittää uskon järjellä ymmärrettäväksi, sekä oikeuttaa teistisen supranaturalismin. Teistisen supranaturalismin mukaan luotettavan tiedon lähteenä on tieteellisen tiedon, rationaalisen ja eettisen intuition lisäksi Jumalan ilmoitus ja uskonnollinen kokemus. Hyvin hämmentävää. Minulle jäi mieleen lähinnä se, että Puolimatkan mielestä tiede on Kristus.

(Asiaan liittymätön huomio: Tämä sanapari, "kriittinen tarkastelu", toistuu hyvin monien transfoobikoiden teksteissä. Se näyttäisi olevan peräisin Puolimatkalta. En ole yllättynyt.)

Lopuksi haluan kertoa Rolling Stonen artikkelista USA:n Raamattu-vyöhykkeellä elävistä trans-lapsista (linkki tekstin alussa), koska se tuo toivoa tähän vastakkainasetteluun. Artikkelissa esitellään kolme trans-lasta, jotka elävät konservatiivis-kristillisellä alueella ja ovat tulleet yhteisöissään hyväksytyiksi. Artikkelissa on haastateltu myös Jennifer Grosshandleria, joka on yksi The GenderCool Projectin perustajista. Projektin tavoitteena on tuoda translasten ja -nuorten tarinoita esiin ja normalisoida keskustelua aiheesta. Jennifer sanoo rohkaisevasti:

"Konservatiivisten yhteisöjen stereotyyppi, että trans-lapsia vastaan protestoidaan, ei ole totta."

Projektin toinen perustaja Gearah Goldstein puolestaan sanoo, että tavoitteena on todistaa, ettei translasten hyväksymisestä seuraa mitään harmia kenellekään. Ainoa, mitä siitä seuraa, on kukoistava lapsi, kukoistava perhe, ja kukoistava yhteisö.

Artikkeliin haastateltu trans-nuori Landon sanoo, että hänet nähdään ensisijaisesti muiden ominaisuuksiensa, kuin transsukupuolisuuden edustajana: muusikkona ja taiteilijana.

Näin sen täytyy olla, ja näin se tulee olemaan Suomessakin.