tiistai 28. toukokuuta 2019

Miksi psykoterapia ei tepsi kehodysforiaan

EDIT: korjattu kirjoitusvirhe blogistin nimessä, selvennetty ensimmäistä kappaletta ja kerrottu lisää tutkimuslinkeistä. 

EDIT.2: korostan tähän alkuun, että oikeanlainen psykoterapia tietenkin auttaa kehodysforian käsittelemisessä, mutta terapia ei ole välttämättä aina oikeanlaista, eikä se kaikille yksinään riitä.

Lisäksi, kun nyt luen tätä tekstiä lähes vuoden myöhemmin (24.4.2020), huomaan olleeni joissakin lauseissani turhan jyrkkä, enkä enää ole kaikesta samaa mieltä. Annan tekstin nyt kuitenkin olla tässä sellaisena, joksi sen kirjoitin.
------------------

Musta Orkidea -blogisti Sametti on esittänyt blogissaan ja Sannikka & Ukkola -keskusteluohjelmassa psykoterapiaa kehodysforian hoitoon. Se kuulostaa ihan järkevältä, mutta ei ole sitä. Miksi ei? Huom. en ole asiantuntija, mutta Fairchildin esittämät ajatukset ovat kiinnostavia ja huomaan olevani samaa mieltä.

Blogisti Merisa Fairchild kirjoittaa blogissaan otsikolla "Dreaming of a Soft Conversion" tämän tyyppisestä, Sametinkin esittämästä, lähestymistavasta, joka on viime aikoina lisääntynyt. Blogissa lähestymistapaa kutsutaan termillä soft conversion eli pehmeä muuntaminen. Se ei julista, että on väärin olla trans. Sen sijaan se julistaa, että olisi parempi, jos et olisi trans, kirjoittaa Merisa Fairchild. 

Merisan mielestä psykoterapiaa kehodysforiaan tarjoava pitää trans-identiteettejä epänormaaleina ja epätoivottavina ja cis-identiteettejä normaaleina, tavoittelemisen arvoisina. Pehmeän muuntamisen kannattaja julistaa hormonihoidot ja leikkaukset myrkyiksi ja epäluonnollisiksi, vaikka näitä hoitomuotoja käytetään aivan yleisesti myös muissa kuin transhoidoissa. Merisa toteaa, että tämä on transidentiteettien kieltämisen verhoamista "järkevään huoleen". Se on kohdattava, ja tunnustettava, että sen takana on syvä vastenmielisyys transidentiteettejä ja heidän kokemuksiaan kohtaan.

Sametti ja moni muu olettaa, että kehodysforia ja transkokemus ovat psyykkisiä sairauksia. Suora lainaus Sametilta: "Transsukupuolisuus on mielenterveyshäiriö ja identiteettiharha". Silloin niitä luonnollisesti voitaisiin hoitaa psykoterapialla. Sitä ne eivät kuitenkaan ole. Jo vuosia on valmisteltu transsukupuolisuuden tautiluokituksen siirtoa psyykkisistä häiriöistä seksuaaliterveyden luokkaan, ja siirto on nyt tehty World Health Organizationin toimesta viime viikonlopun Assemblyssä.

Sametti kertoo myös, että detransitioituminen on yleistynyt, ja että se olisi todiste siitä, että kehodysforiasta voisi parantua muulla tavalla kuin hormonihoidoilla ja leikkauksilla. Tästä ei kuitenkaan ole todisteita. Sametti on puhunut myös homoseksuaalisuuden ja transsukupuolisuuden läheisestä yhteydestä ja pohtinut, voisiko osa itsensä transsukupuoliseksi identifioituneista ollakin "vain" homoseksuaaleja. Tätä teoriaa esittää moni muukin, esimerkiksi Debra Soh. Merisan blogikirjoituksessa toistetaan nämä samat argumentit, ja todistetaan ne vääriksi.

Vuonna 2016 julkaistuun varsin laajaan tutkimukseen "The Report of the 2015 U.S. Transgender Survey" osallistuneista 8% detransitioitui, mutta heistä 62% transitioitui takaisin. Detransition suurimpana syynä heillä on ollut sosiaalinen paine, esimerkiksi vanhempien taholta, tai vaikeus saada työpaikkaa. Transnaiset detransitioituivat useammin kuin transmiehet.

13% tutkimukseen osallistuneista oli kokenut eheytysterapiaa (joka ei toiminut). Eheytysterapia = psykologin tai muun asiantuntijan suorittama hoito, jonka tarkoituksena oli lopettaa trans-kokemus. Eheytysterapiaa kokeneet vastaajat voivat huonommin kuin ne vastaajat, jotka eivät sitä kohdanneet.

Tähän tutkimukseen osallistui yli 27 000 vastaajaa, ja sen tekemiseen osallistui yli 50 tutkijaa. Tutkimus suoritettiin nettikyselynä ja se oli saatavilla englannin ja espanjan kielellä. Se on tähän mennessä suurin transsukupuolisia koskeva tutkimus.

Toisen hyvin laajan tutkimuksen, joka julkaistiin vuonna 2018, mukaan vain 0,3 % detransitioitui. Sukupuoli-identiteetin muutos oli syynä 35 %:ssa detransitiotapauksista. Suuressa osassa syynä ovat olleet leikkausten jälkeiset komplikaatiot tai kivut sekä sosiaalinen paine, esimerkiksi perheen hylkääminen tai vaikeudet romanttisissa suhteissa. 

Tähän tutkimukseen vastasi 46 kirurgia (USA:sta ja Euroopasta), jotka olivat hoitaneet yhteensä yli 22000 trans-potilasta.

Transhoitojen vaikuttavuudesta transihmisten hyvinvointia lisäävästi on runsaasti tutkimustuloksia. Linkin takaa löytyy kooste 73 tutkimuksesta. Näistä 56 keskittyy nimenomaan tutkimaan sukupuolen korjauksen vaikutuksia hyvinvointiin, ja näistä 93 % päätyy tulokseen, että sukupuolen korjaus parantaa transihmisen hyvinvointia kokonaisuudessaan.

Pehmeän muuntamisen retoriikkaan kuuluvat ilmaisut, kuten "terapiamuodot ovat kehittyneet ja niitä ei ole tutkittu tarpeeksi", ja "transsukupuolisuudesta voi päästä eroon", tai "transsukupuolisten on vain opittava hyväksymään kehonsa sellaisena kuin se on", eivät yksinkertaisesti ole totta, vaikka miten järkeviltä kuulostaisivat. Joku transsukupuolinen voi myös itse uskoa niihin, koska hän ei ehkä ole vielä täysin pystynyt hyväksymään omaa transidentiteettiään, tai on kohdannut vaikeuksia transitionsa jälkeen, ja haluaisi muuttua takaisin "normaaliksi". Tällainen retoriikka tarjoaa hänelle vielä yhden mahdollisen pakokeinon "normaaliuteen". Hän on vielä sen ajatuksen vanki, että cis on normaali ja trans on epänormaali.

Meidän on lakattava puhumasta sillä tavalla, että trans on epänormaali häiriötila. Transihmiset ovat ihmisen normaaliin kirjoon kuuluvia ihmisiä, jonka myös maailman terveysjärjestö WHO tunnustaa.


32 kommenttia:

  1. "transsukupuolisten on vain opittava hyväksymään kehonsa sellaisena kuin se on"


    -Millä tavalla tämä ei ole totta? Siis se, että oman terveen kehonsa hyväksyminen olisi ehdottomasti paras vaihtoehto. Kaikille. Jos tätä pidetään transihmisten kohdalla mahdottomana, eikö se juuri osoita, että kyseessä on mielenterveydellinen ongelma?

    Transidentiteetti täytyy pystyä hyväksymään, mutta omaa tervettä kehoaan ei?

    Miten ihmeessä voi olla "normaala ihmisten kirjoon kuulumista" se, että inhoaa omaa kehoaan, itseään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palaan tähän vanhaan kommenttiin.

      Sara, tästä kommentista huomaa sen, ettet ymmärrä, mistä transidentiteetissä on kyse. Kyse ei ole siitä, että transihminen inhoaa omaa kehoaan. Näillä sanoilla sitä voi kuvata, mutta se ei kuvaa sitä identiteetin syvyyttä. Koeta miettiä omalle kohdallesi: jos ruumiisi yhtäkkiä muuttuisi toisen sukupuolen ruumiiksi. Miltä se tuntuisi? Yrittäisitkö oppia hyväksymään sen, vai haluaisitko muuttaa sitä?

      Useimmat transihmiset yrittävät oppia hyväksymään ruumiinsa, jotkut tekevät sitä vuosikymmeniä, kunnes eivät enää pysty elämään valheellisesti.

      Mikäli kehodysforiaa kokeva ihminen paranee dysforiastaan jollain terapialla, kyse ei tällöin ole transsukupuolisuudesta. Tai sitten terapia ehkä auttaa henkilöä kehonsa hyväksymisessä väliaikaisesti. Kyseessä on joko lievempi kehodysforia tai väliaikainen helpotus - dysforia saattaa pahentua myöhemmin.

      Tämä on käsitykseni tällä hetkellä. Ihan omalla järjellä ajateltuna, ilman tutkimuslinkkejä.

      Poista
  2. "Blogisti Marisa Fairchild..."

    Sanot, että et ole asiantuntija, mutta kuka siten on? Tämä blogisti? Et tarjoa juurikaan argumentteja ajatustesi tueksi, vain blogistin ajatuksia ja tutkimustuloksia, joita on joka lähtöön...
    Kuka tämä Marisa on? Onko hän itse käynyt läpi transhoidot tai saanut toimimatonta psykoterapiaa?

    Minusta tässä olisi ennen muuta käytettävä omaa järkeä. Jos muodostaa mielipiteensä vain toisten, omasta mielestä arvovaltaisten, ihmisten tai tahojen lausuntojen perusteella, saa pyöriä kuin väkkärä koko elämänsä. Tai vain päättää, että tuo ihminen on oikeassa ja tuo väärässä.

    Ei ole yhtään mitään järkeä siinä, että terveen kehon silpominen ja kehon myrkyttäminen hormoneilla, jotka eivät siihen kuulu, olisi normaali hoitomuoto, ja että tällaisen tarvitseminen ja haluaminen olisi millään lailla normaalia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marisa on transnainen, muuta tietoa en hänestä löytänyt.

      Kerron alussa ihan selvästi, mistä tiedot ovat peräisin.

      Käytät juuri niitä argumentteja, joista siteeraamassani blogissa kerrotaan.

      Poista
    2. Selvä. Mutta mikä saa sinut ajattelemaan, että Marisa on oikeassa ja Sametti ehdottomasti väärässä?

      Yhden ihmisen ajatus on yhden ihmisen ajatus, ja omaa järkeä tarvitaan siinä että arvioidaan toisten ajatuksia.

      Sanot toisessa blogissa, että ne, jotka kokevat parantuneensa kehodysforiasta, eivät ole koskaan olleetkaan transsukupuolisia?

      Millä perusteella voit sanoa niin?

      Poista
    3. Minulla on tuossa ihan muutama tutkimuslinkki. Ihan vaan omalla järjelläni ajattelen, että Marisa on enemmän oikeassa kuin Sametti. Mikä saa sinut ajattelemaan, että asia ei ole niin?

      Kirjoitin muistaakseni, että eivät EHKÄ ole koskaan olleetkaan transsukupuolisia. Millä perusteella sanoin niin? Koska identiteettiä ei voi muuttaa. Tai sitten he ovat perheen tai muun läheisen painostuksesta päättäneet "olla normaaleja", eli yrittävät olla cis. Mistäs minä tiedän.

      Poista
    4. "Kirjoitin muistaakseni, että eivät EHKÄ ole koskaan olleetkaan transsukupuolisia."


      -Huomasin :) Halusinkin saada sinut tarttumaan tuohon.

      Mutta ajattelepa JOS he ovatkin olleet transsukupuolisia. Jos kerran et voi esittää varmana tosiasiana, että eivät ole olleet, se tarkoittaaa että sukupuoli-identiteetti VOI muuttua, ja siihen liittyvästä kehodysforiasta parantua, oppia hyväksymään oman kehonsa, jossa ei ole mitään vikaa.

      Tuo "mistäs minä tiedän", kertoo aika paljon siitä millä pohjalla väitteesi ovat.

      Poista
    5. Mistäs minä tiedän viittaa vain siihen, että minä en voi tietää totuutta kenenkään ihmisen sukupuoli-identiteetin takana, eikä voi kukaan muukaan, paitsi se ihminen itse.

      Poista
    6. Nimenomaan. Ja juuri siksi sinun ei pitäisi leimata Samettia ja hänen laillaan kokeneita ja samalla tavoin ajattelevia "valehtelijoiksi" tai "ei-oikeiksi-transsukupuolisiksi".

      Olet esittänyt väitteen, että "aito transsukupuolisuus" on "ihmisyyden kirjoon kuuluva normaali ilmiö", vaikka monet transsukupuoliset itse eivät asiaa niin näe.

      Tässä olet mielestäni asenteellinen.

      Poista
    7. No totta kai mielipiteet ovat asenteellisia.

      Poista
  3. Aiemmasta blogista:

    "Netissä on paljon ihmisiä, jotka kertovat parantuneensa kehodysforiasta ilman transhoitoja, mutta heistä ei ole olemassa vielä mitään tutkimusta. (Vai onko? Linkatkaa toki.) Heidän dysforiansa on ehkä johtunut jostain muusta, kuin transsukupuolisuudesta, tai se ei ole ollut kehodysforiaa alun alkaenkaan."


    -Tämä. Miten voit esittää varmana asiana, että näiden ihmisten kehodysforia on "johtunut muusta kuin transsukupuolisuudesta"...? Ja edelleen jää hämäräksi mitä transsukupuolisuus oikeastaan on, jos se ei ole sama asia kuin kehodysforia...

    Näytät lisäksi ajattelevan, että linkattu tutkimus on vastaansanomaton argumentti, ja vastapuolen tehtävä on osoittaa se vääräksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdotat siis, että minun pitäisi jokaisen tutkimuslinkin yhteydessä vielä erikseen perustella, miksi se on oikein?

      Poista
    2. "Ja edelleen jää hämäräksi mitä transsukupuolisuus oikeastaan on"

      Esimerkiksi voisi sanoa että jos keho- ja sosiaalinen dysforia johtuu traumasta tai harhaisuudesta niin sitten transhoidot ei ole hyvä ratkaisu mutta jos eivät johdu (vaan syynä on todennäköisesti jokin anatominen tai toiminnallinen juttu aivoissa) niin sitten hoidot auttaa.

      Poista
    3. No, saanko kysyä miksi uskot ehdottoman varmasti linkattuun tutkimukseen? Nykypäivinä debatteja käydään "tutkimuksilla", jotka voivat olla tarkoitushakuisia ja muokattuja. Kuten tutkimus sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista, jossa haastateltiin lähinnä sateenkaariperheiden vanhempia...

      Nykypäivänä on suurta sinisilmäisyyttä ottaa ehdottomana totuutena jossain julkaistu "tutkimus".

      Ja huomautuksena, sivuutan tutkimustulokset vähemmän mielenkiintoisina pointteina niissäkin artikkeleissa, joiden kirjoittaja ajattelee samansuuntaisesti kuin minä.

      En sano ettei niissä voi olla pointtia, mutta parhaimmillaankin tutkimukset ovat vain suuntaa antavia. Luvut, tilastot ja prosentit eivät kerro koskaan koko totuutta.

      Poista
    4. (vaan syynä on todennäköisesti jokin anatominen tai toiminnallinen juttu aivoissa)


      -Tämä on esimerkki väitteestä, jolla ei ole todennettua faktapohjaa. Se, että "oikeilla transsukupuolisilla" on erilaiset aivot, tai että kehodysforia johtuu aivoista.

      Tämä on pelkkä teoria, oikeastaan pelkkä oletus tai arvaus.

      Poista
    5. Minä esitän tässä blogissa oletuksiani ja pohdintojani aiheen ympäriltä.

      Poista
    6. Se on oikein hyvä asia. Aiheesta täytyy keskustella.

      Mutta oletuksien ja pohdintojen lisäksi esität myös väitteitä.

      Poista
    7. "No, saanko kysyä miksi uskot ehdottoman varmasti linkattuun tutkimukseen?"

      En minä katsonut linkattua tutkimusta eikä mulla ole siitä mielipidettä. Ei asia yhden tutkimuksen mukana seiso tai kaadu. Ja jos tutkimustulokset vaikuttaa uskottavilta niin se ei tarkoita että uskoo tutkimukseen ehdottoman varmasti. Tieteen tutkimustuloksiin ei PIDÄKÄÄN suhtautua ehdottoman varmasti!

      "Tämä on esimerkki väitteestä, jolla ei ole todennettua faktapohjaa"

      On sillä mutta jos ilman perusteita kiistät kaikki tutkimustulokset jotka sua huvittaa kiistää niin minkäs tässä teet.

      "Luvut, tilastot ja prosentit eivät kerro koskaan koko totuutta"

      Tilastojen mukaan Suomessa on ruotsinkielisiä 5,3 % mutta sinustako on mahdollista että heitä olisi 20 % tai 50 % tai 95 %?

      Poista
    8. "On sillä mutta jos ilman perusteita kiistät kaikki tutkimustulokset jotka sua huvittaa kiistää niin minkäs tässä teet."


      -Asia ei ole näin. Mutta nykypäivänä erilaisia tutkimustuloksia käytetään hyväksi jonkin asian edistämisessä tai vastustamisessa. En tee kumpaakaan, koska tutkimukset eivät välttämättä ole luotettavasti toteutettuja.

      On äärimmäisen vaikea arvioida detransitioitujien ja katujien määrää, tai hoitoihin tyytyväisten määrää. Muuta mittaria ja tutkimustapaa ei ole kuin se asioivatko nämä ihmiset transpolin kanssa. Ja voidaanko heitä mahdollisesti haastatella.

      Entä miten mitataan lasten sukupuoli-identiteetin pysyvyys, jossa ei saisi vaikuttaa minkäänlainen transliikkeen tai sateenkaariperheen painostus ja hyvää tarkoittava, mutta liian innokas identiteetin tukeminen?

      "Tilastojen mukaan Suomessa on ruotsinkielisiä 5,3 % mutta sinustako on mahdollista että heitä olisi 20 % tai 50 % tai 95 %?"


      -:) Tarkoitin tietenkin asiassa, joka käsittelee ihmisten omia kokemuksia. Jos äidinkieli olisi kokemus, sitä olisi mahdotonta tilastoida tarkasti ja luotettavasti.

      Poista
    9. "On äärimmäisen vaikea arvioida detransitioitujien ja katujien määrää, tai hoitoihin tyytyväisten määrää"

      Ei, se on aika helppoa.

      "Tarkoitin tietenkin asiassa, joka käsittelee ihmisten omia kokemuksia"

      Mitä ihmettä selität? Ihmisten kokemuksia kartoitetaan eri tieteenaloilla jatkuvasti. Jos tutkimuksen mukaan 55 % suomalaisista kokee maahanmuuton ongelmaksi, tai 3 % perusteettomasti kokee olevansa vainottu, niin kuinka luultavasti oikea prosentti onkin 99?

      Poista
  4. "oman terveen kehonsa hyväksyminen olisi ehdottomasti paras vaihtoehto"

    Sara vetää hatusta näitä perusoletuksiaan. Millä perusteella tuo väite pitää paikkansa? Miksei siitä voisi ottaa pois vaikka sanaa terve jolloin voisi kysyä, että miksei vaikka halvaantunutta opeteta hyväksymään se että hän ei enää voi liikkua sen sijaan että hänelle hankitaan kallis pyörätuoli?

    "Ei ole yhtään mitään järkeä siinä, että terveen kehon silpominen ja kehon myrkyttäminen hormoneilla, jotka eivät siihen kuulu, olisi normaali hoitomuoto"

    No sitten siinä ei ole sun mielestä järkeä mutta fakta nyt joka tapauksessa on että se ON normaali hoitomuoto jota Suomessakin käytetään ja tulokset on hyviä.

    Sanot että pitää käyttää omaa järkeä mutta sun kohdalla se näyttää tarkoittavan sitä että olet jotain mieltä tunnepohjalta etkä välitä mistään todisteista tai tutkimuksista tai ihmisten omakohtaisista kokemuksista. Se ei tunnu järkevältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Sanot että pitää käyttää omaa järkeä mutta sun kohdalla se näyttää tarkoittavan sitä että olet jotain mieltä tunnepohjalta etkä välitä mistään todisteista tai tutkimuksista tai ihmisten omakohtaisista kokemuksista."

      -Välitä nimenomaan ihmisten omista kokemuksista. Ja minusta näitä, jotka ovat detransitioituneet, parantuneet kehodysforiasta, löytäneet syitä sille historiastaan, ja näkevät hoidot brutaalina silpomisena tulisi (myös) kuunnella, eikä leimata heitä valehtelijoiksi tai että eivät ole koskaan olleetkaan "oikeita transsukupuolisia".

      Fakta on se, että todellakaan kaikki lääkärit ja psykiatrit ja kasvatusalan ammattilaiset eivät pidä transhoitoja normaalina hoitomuotona, eivätkä tulokset todellakaan ole monen kohdalla hyviä.

      Näitä ei pitäisi nimetä suoralta kädeltä "ei aidoiksi transsukupolisiksi" vaan kuunnella heitä yhtä lailla, ja arvioida nimenomaan järjellä sitä mitä heillä on sanottavanaan.

      Ja terve keho on hyvinkin selkeästi ja varmasti määriteltävissä. Terve ja normaali keho on ihmisen oma keho, ja ennemmin se tulisi voida hyväksyä kuin "transidentiteetti", joka johtaa terveen kehon silpomiseen tavoilla, jotka eivät ole terveyteen suuntaavaa kirurgiaa.

      Poista
    2. "Sametti ehdottomasti väärässä"

      Sametti on maallikko ja alan asiantuntijoiden konsensus on että kyseessä ei ole mielenterveyshäiriö tai harha. Ehkä syytät nyt taas auktoriteettiuskosta mutta asiantuntijat on asiantuntijoita aiheesta. Pyytäisitkö Samettia tekemään kotisi sähkötyöt tai hoitamaan murtuneen jalan tai ohjaamaan lentokonetta jossa matkustat? Vai luotatko mieluummin asiantuntijoihin?

      "todellakaan kaikki lääkärit ja psykiatrit ja kasvatusalan ammattilaiset eivät pidä transhoitoja normaalina hoitomuotona"

      Ei mutta suurin osa ja ne jotka hoidoista päättää. Miten kasvatusalan ammattilaiset tähän liittyy?

      "eivätkä tulokset todellakaan ole monen kohdalla hyviä"

      Ei mutta suurimman osan kohdalla on. Vai kiistätkö nuo blogistin esittämät luvut? Tai väitätkö että tulokset ei olisi SUURIMMAN OSAN kohdalla hyviä?

      "ennemmin se tulisi voida hyväksyä"

      Etkä perustele tätä mitenkään.

      Poista
    3. Vielä se, että kun on kyse ihmisten omasta kokemuksesta, varsinaisia "todisteita" on vaikea esittää.

      Mutta tässä tuntuu olevan vastatusten fyysinen todellisuus ja sen hyväksyminen, ja ihmisen henkinen, koettu, ei-näkyvä todellisuus, ja se kumpi on oikea todellisuus.

      Ja transhoidot voivat auttaa niitä, joilla dysforia on todella paha. Mutta siinä kenelle annetaan transhoitoja vaikuttaa paljon se miten ja millaisena ilmiö nähdään. Jos ihminen itse "tietää" olevansa transsukupuolinen, niin katumistapauksia tulee tällä metodilla paljon enemmän.

      Jos transsukupuolisuus nähdään lähtökohtaisesti epänormaalina ja epäterveenä ilmiönä, jota ihminen itse ei voi diagnosoida, hoidot paremmin suuntautuvat niitä todella tarvitseville.

      Aikuiset voivat tehdä päätöksiä asiassa, lääkärit voivat tehdä päätöksiä, joista heidän tulisi kantaa vastuu.

      Tämä nykyajan ilmiö transidentiteetin "normaaliudesta" on huolesuttavaa lasten ja nuorten kannalta. Joita blokkerihoidot voivat ohjata kohti lopullisempia ratkaisuja. Fyysisesti terveen nuoren kehon normaalin kehityksen pysäyttäminen ja siihen puuttuminen ei ole turvallista, ei normaalia eikä lähtökohtaisesti toivottava toimenpide.

      Tässä pyydän olemaan huomioimatta blogin kirjoittajan henkilöllisyyttä, vaan hänen siteeraamiaan eri alojen ammattilaisia.

      https://oikeamedia.com/o1-110006?fbclid=IwAR1WDTz9IKD33Rw6L38I7bjdgiTHHrrADGPmmq8LTBlxPmRENp--DQLZzxQ

      Tässä vielä erään lääkärin lausunto asiasta. Asian hahmottamista vaikeuttaa ja hämärtää sekin, jos "lääketiede" nähdään kuin henkilönä, joka on jotain mieltä.


      https://www.youtube.com/watch?v=Ys0nUYaZYC8&t=3s


      Poista
    4. "Pyytäisitkö Samettia tekemään kotisi sähkötyöt tai hoitamaan murtuneen jalan tai ohjaamaan lentokonetta jossa matkustat? Vai luotatko mieluummin asiantuntijoihin?"


      -Huono vertaus. Miten transasiassa mitataan "asiantuntijuus" niiden keskuudessa, jotka eivät ole sitä omakohtaisesti kokeneet?

      "Ei mutta suurimman osan kohdalla on. Vai kiistätkö nuo blogistin esittämät luvut? Tai väitätkö että tulokset ei olisi SUURIMMAN OSAN kohdalla hyviä?"


      -Väitän että tätä on äärettömän vaikea tutkia ehdottoman luotettavasti.

      Poista
    5. "ihmisen henkinen, koettu, ei-näkyvä todellisuus"

      Mutta lääketieteen näkökulmasta raja ei ole noin jyrkkä vaan ruumis ja mieli on samaa kokonaisuutta ja vaikuttavat toisiinsa. Mieleen voidaan vaikuttaa monin tavoin sillä että antaa ihmiselle syötäväksi tabletin jossa on ainetta x.

      Ja kyllä lääketieteessä mitä vaan hoitoja mietittäessä otetaan huomioon potilaan kokemukset jos hän vaan pystyy ne ilmaisemaan.

      "Jos ihminen itse "tietää" olevansa transsukupuolinen"

      Mut eihän pelkällä omalla ilmoituksella saa hoitoja vaan lääkärit ym arvioi tilanteen.

      "jos "lääketiede" nähdään kuin henkilönä"

      Kukas sitä mieltä on ollut.

      Katon noita artikkeleita pian tarkemmin.

      Poista
    6. "Mut eihän pelkällä omalla ilmoituksella saa hoitoja vaan lääkärit ym arvioi tilanteen."


      -Juuri tämä on muuttumassa. Nyt jo nähdään "vihollisina" ne lääkärit, jotka eivät pidä transidentiteettiä normaalina, "ihmisyyden kirjoon kuuluvana" ilmiönä, vaan psyykkisenä häiriötilana.

      On suuri ero siinä annetaanko hoitoja siksi, että ihminen ei pysty _normaaliin tapaan_ hyväksymään omaa kehoaan ja itseään, vai siksi, että tarve kehon silvotuttamiselle nähdään "normaalina".

      Painostusta esiintyy jo nyt.

      Poista
    7. "Huono vertaus. Miten transasiassa mitataan "asiantuntijuus" niiden keskuudessa, jotka eivät ole sitä omakohtaisesti kokeneet"

      Tarkoitatko, ettei lääkärin ole mahdollista riittävällä varmuudella diagnosoida masennusta tai skitsofreniaa tai dementiaa ellei ole sitä itse kokenut?

      Poista
    8. "Tässä pyydän olemaan huomioimatta blogin kirjoittajan henkilöllisyyttä"

      Hah, ymmärrän =) Miksi sitä pitäisi olla huomioimatta? Kriittiseen arviointiin sekin kuuluu ja muistelen että olet itsekin negannut tutkimuksia joiden tekijöitä epäilet puolueellisiksi aktivisteiksi.

      Mut eihän tossa Puolimatkan jutussa paljonkaan asiantuntijoita siteerata.

      Suomalaiset asiantuntijat: "huolehdittava, ettei synny automaattisesti fyysisiin hoitoihin johtavia hoitopolkuja kehitysikäisille"

      Joo, samaa mieltä, hyvä ettei sellaisia ole toistaiseksi syntynytkään. Enkä epäile tosta muutakaan.

      Michelle Moore ei ole alan asiantuntija eikä sitaatista käy ilmi onko se tieteellinen tutkimus vai mielipidekirjoitus.

      Loppusitaatin lähde (Overwhelmed) ei tuolla viitteellä selviä mutta ainakasn ei pidä paikkaansa: "jatkuvasti vierailee endokrinologien ja plastiikkakirurgien vastaanotoilla". Suomessa yleislääkäri tsekkaa veriarvot kahden vuoden välein ja plastiikkakirurgilla käydään kontrollissa muistaakseni puolen vuoden ja 1, 3, 5 ja 10 vuoden kuluttua leikkauksesta. Ei mitenkään mahdotonta ramppaamista.

      Nyt on ammattilaisten sitaatit huomioitu, kyllä oli vakuuttavia!

      Poista
    9. Sara, transsukupuolinen ei koe "tarvetta kehon silpomiseen". Sinä kutsut leikkauksia silpomiseksi.

      Transhoidot eivät ole normaaleja siinä mielessä, että eihän niitä automaattisesti tarjota kaikille, tai ne eivät sovellu kaikille, mutta normaaleja ne ovat siinä mielessä, että aika montaa asiaa hoidetaan leikkauksilla ja hormoneilla.

      Palaan yhä uudelleen lähtökohtaani, joka on, että trans-identiteetti ei lähtökohtaisesti ole sen huonompi kuin cis-identiteetti.

      Poista
    10. "Juuri tämä on muuttumassa. Nyt jo nähdään "vihollisina" ne lääkärit, jotka eivät pidä transidentiteettiä normaalina, "ihmisyyden kirjoon kuuluvana" ilmiönä, vaan psyykkisenä häiriötilana"

      Eikä ole. Nyt on kyllä entistä paremmin päässeet ääneen ne jotka on katkeria siitä että ovat mielestään aiheettomasti esim jääneet ilman diagnoosia. Mutta koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Luuletko että lääkärit alkaa kohta olemaan että hui, olen nyt painostettu joten en teekään näitä käytäntöjen mukaisia tutkimuksia vaan kirjoitan sulle heti reseptit ja lähetteet?

      Eikä (juuri?) kukaan lääkäri ainakaan Suomessa tai muuten länsimaissa pidä transsukupuolisuutta psyykkisenä häiriötilana.

      "tarve kehon silvotuttamiselle nähdään "normaalina""

      Kuka sen niin näkee?

      Poista
    11. "Väitän että tätä on äärettömän vaikea tutkia ehdottoman luotettavasti."

      Totta kai on! Ei kai muilla aloilla kuin matematiikassa saa ehdottoman varmoja tuloksia. Mitään lääketieteellistä hoitoa tai mitään muutakaan asiaa ei ole todettu ehdottoman varmasti mutta en tiedä onko sellaisessa nihilismissä kovin paljon järkeä. Transhoidot on toimivia "vaan" samalla tavalla kuin esim hampaan paikkaus tai se että säännöllinen liikunta edistää terveyttä.

      Poista

Kommentoi harkiten, kiitos!