maanantai 27. huhtikuuta 2020

Mistä ominaisuuksista sukupuoli koostuu?

Edellisessä kirjoituksessa yhtenä osana olivat sukupuolen erilaiset määritelmät. Setan määritelmä sukupuolesta sisältää erilaisia ominaisuuksia, jotka luetellaan seuraavasti: geneettiset, kehitykselliset, hormonaaliset, fysiologiset, psykologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset ominaisuudet. Näistä ominaisuuksista toivottiin sitten esimerkkejä, käsitteiden avaamista.

Ihan alkuun on korjattava, että kyse ei olekaan Setan määritelmästä, vaan Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE:n määritelmästä vuodelta 2016, ja se syntyi tarpeesta ottaa kantaa intersukupuolisten lasten hoitoon. (En tiennyt tätä itsekään aikaisemmin!) Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivulla termiä avataan näin:
"ETENEn monitahoinen määritelmä sukupuolesta helpottaa ymmärrystämme sukupuolen moninaisuuden olemassaolosta – aina nämä kaikki ulottuvuudet eivät johda samaan suuntaan, vaan variaatioita voi olla monenlaisia."

Minua on kritisoitu siitä, että käytän paljon viittauksia valmiisiin teksteihin, enkä perustele omin sanoin. Omasta mielestäni teen molempia. Huomautan, että monet lähdeviitteettömät tekstit, jotka olen kirjoittanut "omasta päästäni", eivät ole keränneet välttämättä yhtään kommenttia, ja niitä on luettu tietenkin paljon vähemmän kuin runsaasti kommentteja saaneita tekstejä.

En halua olla pelkästään omien käsitysteni varassa, vaan tukeudun mielelläni tutkittuun tietoon ja asiantuntijoiden näkemyksiin. Siksi teen nyt tässä samoin. En ole sukupuolen tutkija enkä muutenkaan ammattilainen tässä aiheessa, joten kyseessä on täysin maallikon kasaama kirjoitus  ominaisuuksista nimenomaan sukupuolen kontekstissa.

-----

Kun nyt kyse on tosiaan eettisen neuvottelukunnan määritelmästä, niin lienee syytä ensin katsoa, ovatko he avanneet näitä mainittuja ominaisuuksia mitenkään. 6-sivuisessa kannanotossa sitä ei tehdä, mutta 14-sivuisessa taustaraportissa ehkä hieman. Lainaus raportista:
"Sukupuolen määrittelyyn liittyy kulttuuriin syvään juurtuneita käsityksiä ja olettamuksia. Sukupuolella voidaan tarkoittaa muun muassa sukupuolirooleja, naiseuden ja mieheyden sosiaalisia merkityksiä, sukupuolista käyttäytymistä tai yksilön sukupuoli-identiteettiä. Sukupuolella tarkoitetaan myös virallista, henkilötunnuksesta ilmenevää sukupuolta."
"Nykykäsityksen mukaan sukupuoli on monimuotoisempi kuin vain perinteinen kahtiajako naisiin ja miehiin. Jokainen ihminen kokee sukupuolensa omalla tavallaan. Suuri osa ihmisistä kokee olevansa joko naisia tai miehiä, mutta jotkut kokevat olevansa molempia tai esimerkiksi hiukan molempia, tai eivät ehkä koe kuuluvansa kumpaakaan kategoriaan. Ihminen voi myös kokea olevansa sukupuoleton. Tähän viitataan puhuttaessa sukupuolen moninaisuudesta. Sukupuolen moninaisuus liittyy kaikkeen sukupuolisuuteen, ei ainoastaan sukupuolivähemmistöjen kokemukseen."
"Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Useimpien ihmisten sukupuoli-identiteetti vastaa heille vastasyntyneenä määriteltyä sukupuolta. Sukupuoli-identiteetti on kuitenkin aina yksilöllinen, eikä se välttämättä käy yksiin hänelle määritellyn sukupuolen kanssa. Sukupuoliristiriidasta puhutaan silloin, kun määritelty ja henkilön itsensä kokema sukupuoli eivät vastaa toisiaan. Juridisella tai virallisella sukupuolella tarkoitetaan Suomessa henkilötunnuksestakin ilmenevää vastasyntyneenä määriteltyä sukupuolta. Juridinen sukupuoli on mahdollista vaihtaa myöhemmin, mikäli lainsäädännön asettamat edellytykset vaihdolle täyttyvät."
THL:n tasa-arvosivustolla kerrotaan sukupuolesta mm. seuraavaa:
"Sukupuoli on monitasoinen käsite. Sukupuolella voidaan viitata esimerkiksi juridiseen sukupuoleen, joka ilmenee henkilötunnuksesta, sukupuolen ruumiillisiin ulottuvuuksiin kuten anatomiaan, kromosomeihin tai hormoneihin, sukupuolelle annettuihin sosiaalisiin merkityksiin ja sukupuolinormeihin tai sukupuoli-identiteettiin."

Yksi erinomainen artikkeli on Setan koulutusasiantuntijan Marita Karvisen kirjoittama "Nainen, mies ja moni muu". Artikkeli on 18 sivua pitkä (46 sivua lähdeviitteineen!) ja se käy läpi sukupuolen eri ominaisuuksia monipuolisesti. Käytän tätä artikkelia päälähteenäni tämän kirjoituksen alkupuolella, jossa keskityn ei-kehollisiin sukupuolen ominaisuuksiin.

Lainaus koskien sukupuolen kulttuurisuutta:
"Koska ihminen antaa myös luonnolle merkitykset, ei myöskään voi olla olemassa mitään ”luonnollista” sukupuolta ilman kulttuurisia vaikutuksia. Sukupuolen ”luonnollisuus” on sekin kulttuurinen konstruktio. Kun ymmärrämme, että sukupuolet(kin) rakentuvat kulttuurisesti, ymmärrämme myös, että niiden variaatio kulttuurien välillä ja myöskin näennäisesti yhtenäisten kulttuurialueiden sisällä voi olla valtava."
Artikkelissa kuvaillaan erilaisia kulttuureja, menneitä ja nykyisiä, ja niiden sukupuolikäsityksiä. Länsimainen binääri sukupuolijärjestelmä ei ole ainut tapa luokitella ihmisiä eri sukupuoliin. Onko se silloin myöskään absoluuttisesti paras tai oikea tapa?

Moninaisten sukupuolten järjestelmissä on kyse siitä, että kulttuuriin kuuluu kiinteästi useampia sukupuolia kuin kaksi. Mitään sukupuolta ei patologisoida. Binäärisen sukupuolijärjestelmän kulttuureissa binääristä poikkeavat sukupuolen ilmaisut on perinteisesti luokiteltu sairaiksi, kuten kirjoitin edellisessä tekstissäni.

Kulttuuri tarkoittaa "yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta; tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys. Kun moderni ihmiskuva käsittää ihmisen olevan evoluution tuote, niin loogisesti kulttuuria ei voi enää pitää luonnon vastakohtana, joksi se on alkujaan käsitetty. Kulttuuriksi sen laveimmassa merkityksessä voidaan katsoa lukeutuvan kaiken sen tiedon, joka siirtyy sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä. Sosiologisesta näkökulmasta kulttuuri on erottelujen järjestelmä, jonka avulla luokittelemme ympäristöä, arvotamme itseämme ja muita sekä rakennamme identiteettiä." (lainaus ei tarkka, olen jättänyt lauseita pois välistä. Lähde: Opetushallitus)

Tätä käsittääkseni tarkoittaa sukupuolen kulttuurinen ominaisuus: kulttuuri on se kehys tai ympäristö, jossa sukupuoli saa vaikutteita ja kehittyy. On olemassa sukupuolikäsitykseltään erilaisia kulttuureja. Joissakin kulttuureissa on binääri sukupuolijärjestelmä, joissakin monisukupuolinen järjestelmä. Jälkimmäisessä on tilaa muillekin sukupuolille kuin miehelle ja naiselle. Käsitän termin "sukupuolen kulttuurinen ominaisuus" siten, että se kulttuuri, jossa ihminen elää, vaikuttaa moniin sukupuolen ominaisuuksiin.

Sukupuolen kulttuurinen ominaisuus tarkoittaa myös sitä, että useat niistä ominaisuuksista ja lainalaisuuksista, joiden katsomme ”määritelmän mukaan” kuuluvan sukupuolelle, eivät kaikissa kulttuureissa ilmene tai toimi samalla tavalla. Yksi esimerkki on juuri tuo edellä mainittu sukupuolten määrä. Toinen esimerkki: Polynesiassa ihmiskäsitykseen kuuluu, että ihmisen sukupuoli voi elämän aikana muuttua, kun taas länsimaisessa kulttuurissa on käsitys, että jokaisella ihmisellä on syntyessään sukupuoli, joka ei elämän aikana muutu.


Sosiaalinen tarkoittaa yhteisöllistä, yhteiskunnallista, jotain mikä tapahtuu suhteessa ja vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin. "Sukupuoli on sosiaalinen konstruktio" (lause on huono käännös, ei pitäisi puhua sukupuolesta sosiaalisena konstruktiona, vaan sosiaalisen sukupuolen teoriasta konstruktiona) tarkoittaa, että sukupuoli tulee näkyväksi tekemisen kautta. Sukupuoliroolit eli opitut käyttäytymismallit ja odotukset eri sukupuolille sopivasta tai tyypillisestä käyttäytymisestä ovat osa sosiaalista sukupuolta. Käsitöitä tekevä mies on "naismainen", rekkaa ajava nainen on "miesmäinen", jne. Sukupuoleltaan moninaisilla ja/tai ei-binääreillä on useissa kulttuureissa ollut neuvonantajan tai tietäjän sosiaalinen rooli. Balkanilla sosiaalisesti miehenä elävät naiset ovat osa kulttuuria.

Sosiaalinen sukupuoli ei yksinään kerro, mitä sukupuolta ihminen on. Se kertoo, millaisessa sosiaalisessa sukupuoliroolissa ihminen elää, ja se on vahvasti sidoksissa kulttuuriin.

Kun lapsi syntyy, monissa kulttuureissa lapsen sukupuoli määritellään sillä hetkellä kehon (sukuelinten) ulkonäön perusteella. Näin ei kuitenkaan toimita kaikkialla. Voisi siis sanoa, että sukupuolen määrittely syntymän hetkellä on myös sosiaalinen konstruktio; sopimus, jonka yhteisö tai yhteiskunta on tehnyt. Lisäksi raja, joka erottaa poikavauvan tyttövauvasta on hiuksenhieno: yhden senttimetrin mitan ylittävä fallos on penis, sitä lyhyempi on klitoris. Tämä on ihmisten keskenään tekemä sopimus, ei biologinen fakta. Raja on täytynyt laittaa johonkin kohtaan.


Psyykkinen sukupuoli tarkoittaa sukupuoli-identiteettiä: yksilön oma kokemus ja käsitys sukupuoleen kuulumisesta. Lainaan jälleen Karvisen artikkelia:
"Jokaisella meistä on enemmän tai vähemmän jäsentymätön käsitys omasta sukupuolestamme. Psyykkisellä sukupuolen määrittelyllä viitataan siihen, että ihmisen omat kokemukset sukupuolestaan katsotaan oikeiksi ja oikeutetuiksi. Ihmisellä on tällöin oikeus määritellä itse oma sukupuolensa ja muu yhteisö ja ympäröivä yhteiskunta hyväksyvät tämän määrittelyn. Sukupuolen määrittely ei tule ulkoa päin vaan ihmisen sisältä. Psyykkisessä sukupuolen määrittelyssä on kyse siitä, että muut antavat toistensa kokemuksille suuren painoarvon: olet, mitä tunnet."
Tämän jälkeen artikkelissa pohditaan sitä, millaisia ratkaisuja ihmiset kautta historian ovat tehneet elääkseen psyykkisen sukupuolensa mukaista elämää. Esimerkiksi se, että naiset olisivat eläneet miehinä koska halusivat miehen paremman sosiaalisen aseman, on liian helppo selitys, koska kuitenkin myös miehet ovat eläneet naisina, sosiaalisesti alempiarvoisina. Esimerkiksi nunnana tai munkkina eläminen on voinut olla pakopaikka perinteisestä naisen tai miehen roolista, kun ei ole tarvinnut mennä naimisiin ja perustaa perhettä.

Modernin sukupuolikäsityksen mukaisesti psykologinen sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, määrittelee ihmisen sukupuolen. Eli kukin ihminen itse määrittelee oman sukupuolensa. Artikkelista:
"Useimmissa näissä kulttuureissa, missä henkilön annetaan itse määrittää oma sukupuolensa, tapahtuu jo lapsuusiässä biologisen sukupuolen uudelleenmäärittelyä oman perheen tai suvun taholta. Kun läheiset huomaavat, että lapsen sukupuoli ei vastaa hänen biologista sukupuoltaan, alkaa sosiaalistaminen uuteen sukupuoleen. Koska viimeinen sana kuuluu yksilölle itselleen, ei tämä määrittely ole sitova: henkilö voi myöhemmässä elämänvaiheessaan valita itse sukupuolensa vaikkapa palaamalla takaisin biologiseen sukupuoleensa. Perhe ja lähiyhteisö tukevat psyykkisen sukupuolen määrittelyn omaavissa kulttuureissa yksilöllisiä valintoja; perhe on voinut erehtyä, yksilö itse ei."

Kulttuuriset, sosiaaliset ja psykologiset sukupuolen ominaisuudet eivät synny itsestään, vaan niihin vaikuttavat ihmisen ulkopuoliset seikat. Kehoon liittyvät sukupuolen ominaisuudet ovat sisäsyntyisiä. Siirrytään seuraavaksi niihin.


Fysiologia tarkoittaa Wikipedian mukaan eliöiden toimintaa ja toimintamekanismeja. Sukupuolesta puhuttaessa fysiologia varmaankin tarkoittaa kehoa ja kehon sukupuolipiirteitä, todennäköisesti myös sukuelinten ja sukurauhasten toimintaa. On olemassa ihmisiä, joilla on sekä naisten että miesten sukuelimet, joko kokonaan näkyvillä tai osittain piilossa (intersukupuoliset). Esimerkiksi naisen ulkoiset sukuelimet, mutta myös kehon sisällä piilossa olevat kivekset, tai toisinpäin. Olen lukenut yhdestä tapauksesta, jossa lapsen siittäneellä henkilöllä oli myös toimiva kohtu. Näkyvät sukuelimet eivät siis määrää yksiselitteisesti ihmisen sukupuolta. Tällaiset ihmiset kuitenkin pyritään luokittelemaan jompaan kumpaan, jos he elävät binäärin sukupuolijärjestelmän yhteiskunnassa.

Eräs sukupuolisuutta laajasti tutkinut henkilö on Susa Tyrniluoto. Hän kirjoittaa mm. näin:
"Sukupuolisten ominaisuuksien kehittymisen vaiheita ei tunneta täysin, jonka vuoksi kehityskulun tulkinta on nojannut pikemmin uskomukseen dikotomisesta, eli kaksijakoisesta sukupuolesta, joka normaalilla ihmisellä on oletettu olevan joko-tai, mies tai nainen. Sukupuolen geneettinen tutkimus on kuitenkin osoittanut, ettei sukupuolilokeroa voida määrittää ainoastaan biologian perusteella, koska sukupuoliset variaatiot ovat luontaisia."
Hän selittää tekstissään hyvin myös sukupuolen fysiologisen kehityksen kohdussa, ja kertoo, että luonnossa kaikki sukuelinten variaatiot ovat normaaleja. Variaatiot ovat evoluution perusta. Juuri tästä olen itsekin kirjoittanut blogissani.

Sukusolujen osalta jako näyttää selkeältä; on hedelmöittäviä ja hedelmöittyviä sukusoluja, eli kahdenlaisia. Mutta: ihmisen sukusolussa on olemassa aihio molempiin. Tästä luin jo Translasten historiat -kirjassa. Lainaus aiemmasta blogitekstistäni:
"Evoluutioteorian kehittäjä Charles Darwin puolestaan totesi kirjassaan 1896, että jokaisessa naaraspuolisessa eläimessä ovat kaikki urospuolisen toissijaiset tunnusmerkit ja päinvastoin, latentteina eli epäaktiivisina, odottaen kehittymistä, joka voisi tapahtua tietyissä olosuhteissa. Hän totesi myös, että samantyyppinen ilmiö on havaittavissa ihmisissä. Sitä ei kuitenkaan todistettu vastaavin tieteellisin kokein kuin eläimillä, se oli teoria."
"Aikakauden [1920-30-lukujen] tutkijoiden keskuudessa oli konsensus siitä, että jokaisessa ihmisessä on sekä naisen että miehen piirteitä, ja että sukupuoli on miehen tai naisen ominaispiirteiden yhdistelmän ilmaisua yksilössä."
Tutkijat ovat saattaneet löytää keinon, jolla pelkistä miespuolisista sukusoluista voisi luoda alkion, eli hedelmöittää miehen sukusolu toisen miehen sukusolulla. En osaa arvioida, onko tämä oikeasti totta, mutta näin tosiaan kirjoitetaan.


Hormonaaliset ominaisuudet tarkoittavat kehon hormonituotantoa ja sen vaikutuksia kehossa. Sukuhormonit säätelevät miehen ja naisen sukupuolitunnusmerkkien kehittymistä ja seksuaalitoimintoja. Kaikilla ihmisillä on sekä "mieshormonin" että "naishormonin" tuotantoa. Joidenkin naisten testosteronituotanto on samalla tasolla kuin miesten. Hormonitasoissa on hyvin paljon vaihtelua sekä yksilöiden välillä että samaa sukupuolta olevien välillä. Sikiön hormoniympäristö vaikuttaa sukupuolen kehittymiseen, ja transnaisten geenien kyvyissä vastaanottaa testosteronia on havaittu tiettyjä poikkeavuuksia miehiin verrattuna.


Geneettinen tarkoittaa perinnöllistä, geeneihin liittyvää. Perimme vanhemmiltamme sukukromosomit. Yleensä XX-kromosomi tarkoittaa naista ja XY-kromosomi miestä. Kuitenkin on olemassa ihmisiä, joiden geenit ovat XY, mutta jotka ovat keholtaan naisia, ja toisinpäin. On myös olemassa ihmisiä, joiden kromosomit ovat erilaiset eri kohdissa kehoa. Sukupuoli ei siis määräydy yksiselitteisesti genetiikankaan perusteella.

Tässä kohtaa voisin siteerata Tiina Raevaaraa:
"Mikä lopulta on biologinen sukupuoli? Oikeat sukupuolielimet? Ei. Oikeat sukupuolikromosomit? Ei. Oikea sukupuolikromosomin geeni? Ei edes se."
Tiina Raevaaran blogissa oleva linkki Hesarin vieraskynäkirjoitukseen on rikki, mutta tässä toimiva linkki Johanna Mappesin ja Mikko Hurmeen kirjoitukseen "Ihmisen sukupuoli on tulkinnanvarainen asia."



Kehityksellinen tarkoittaa tässä tapauksessa niitä olosuhteita, joissa sukupuoli on kehittynyt. Käsittäisin sen niin, että siihen kuuluvat lähinnä sikiöaikaiset olosuhteet. Sikiö altistuu kohdussa mm. äidin kehon hormonipitoisuuksille, ja on tutkimuksissa todistettu, että alhainen estrogeenialtistus voi olla yksi merkittävä tekijä transsukupuolisuuden taustalla. Se on todistettu, että kasvattamalla lasta ei voi pakottaa identiteetin vastaiseen sukupuoleen, eli en usko, että sana "kehityksellinen" tarkoittaisi tässä kasvatusta tai ylipäätään lapsuus- ja nuoruusiän kehitystä. En ole ainakaan törmännyt missään sellaiseen tietoon, että lapsen kehossa tai kasvuympäristössä jokin voisi aiheuttaa muutoksia sukupuolessa.

-----

Alussa lueteltujen ominaisuuksien lisäksi, joita nyt olen tässä käsitellyt, on vielä muitakin ominaisuuksia, joita voidaan liittää sukupuoleen. (Lähde: Marita Karvisen artikkeli)

Esimerkiksi sukupuolen pysyvyys / dynaamisuus. Länsimaisessa sukupuolikäsityksessä on vallalla sukupuolen pysyvyyden käsite, kun taas joissakin toisissa kulttuureissa hyväksytään, että sukupuoli voi muuttua, ja se on ihan yhtä aito sukupuoli kuin se, johon ihminen syntyi.

Toinen esimerkki on sukupuolen asteittaisuus / kokonaisuus. Esimerkiksi ensin on vauva, josta kasvaa tyttö, ja sen jälkeen nainen. Länsimaisessa kulttuurissa sukupuoli kypsyy asteittain ja tasatahtiin molemmilla sukupuolilla. Eräässä intiaanikulttuurissa lapset syntyvät ikään kuin raakoina, sukupuolettomina olentoina, ja he kypsyvät sukupuoleen vasta vuosien kuluttua. Uudessa-Guineassa naissukupuoli kypsyy luonnostaan ja syntymästä lähtien, kun taas miessukupuoli kypsyy vasta vuosien kuluessa erilaisten rituaalien kautta.

Kolmas esimerkki on toisensa poissulkevat sukupuolet. Vaikka länsimainen psykologia tunnistaa, että kaikissa ihmisissä on molempien sukupuolten ominaisuuksia ja piirteitä, silti sukupuolia pidetään toisensa poissulkevina, ja molempien sukupuolten läsnäolo ihmisessä luokitellaan sairaudeksi. Näin ei kuitenkaan ole kaikissa kulttuureissa, esimerkiksi nigerialaiset naisaviomiehet ovat sekä naisia että miehiä, ja joissakin intiaanikulttuureissa shamaanit ovat molempia sukupuolia samanaikaisesti.

-----

Seuraavaksi varmaan kysytään, että miten nämä ominaisuudet muka muodostavat sukupuolen. Kysyjä on edelleen kiinni määritelmässä, että sukupuoli todennetaan kehosta. Sukupuolta ei pidä ajatella pelkästään kehollisena asiana. Biologia on toki sukupuolisuuden perusta*, mutta siihen kuuluu paljon muutakin. Meillä kaikilla nämä edellä kuvatut ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten koemme sukupuolemme, tiedostammepa sen itse tai emme.

*Kun luin lähteinä käyttämiäni artikkeleja, ymmärsin, että on todella olemassa liike/aatesuunta/mitänytvaan, joka kieltää biologian yhteyden sukupuoleen. Olen aiemmin ihmetellyt, miksi minuakin on tästä syytetty, kun tietääkseni en ole koskaan niin tehnyt. Näköjään minut on niputettu tuohon aatteeseen, vaikka en ole siitä mitään tiennyt. Nyt tiedän.



1 kommentti:

  1. Hyvä puheenvuoro!

    Mutta tiedä sitten siitä länsimaidenkaan sukupuolikäsityksen binäärisyydestä. Abrahamilaisten uskontojen kulttuuripiirissä esim Raamatussakin mainitut eunukit tunnettiin luokkana joka ei ole selkeästi mies eikä nainen. Suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa puhuttiin kaksineuvoisista mikä ei välttämättä merkinnyt ruumiillisesti poikkeuksellista vaan muutenkin sellaista jonka sukupuoli esimerkiksi pukeutumisen, kutsumanimen tai käyttäytymisen perusteella nähtiin "jonakin muuna."

    VastaaPoista

Kommentoi harkiten, kiitos!